– Elokuva vaihtui alun perin ilmoitetusta, koska tallenne ei olisi ehtinyt tänne ajoissa, Seutu kertoo. Hän on huolehtinut kerhon käytännön järjestelyistä viime syksystä lähtien.
Seniorikino kokoontuu demotilassa kerran kuukaudessa ja se on kaikille avoin.
– Kerhon nimi on vaihtumassa, työnimenä on nyt kirjaston elokuvakerho. Tämä siksi, ettei seniori-sana aiheuttaisi sekaannuksia, tänne ovat tervetulleita kaiken ikäiset, tietysti elokuvien mahdolliset ikärajat huomioiden, Seutu sanoo.
Kerhossa esitetään vanhoja elokuvia, joita harvoin, jos koskaan, näkee televisiosta. Pitkään toimineen kerhon vetäjänä toimii Pekka Tättilä , joka kertoo olleensa kiinnostunut elävistä kuvista jo lapsesta asti.
– Asuin Mynämäessä ja siellä oli elokuvateatteri, johon siihen aikaan pääsi katsomaan kiellettyjäkin elokuvia. Myöhemmin asuin Turussa ja kävin siellä paljon elokuvissa ja nyt Kinolassa. Lapsuudessa nähdyistä elokuvista ei ole jäänyt mitään erityistä suosikkia; jonkun muistan, missä Rommel taisteli tankkeja vastaan. Pidän eniten rauhallisista, mietteliäistä, eurooppalaisista elokuvista. Esimerkiksi Roman Polanskin ensimmäinen ohjaus Veitsi vedessä on hyvä. Siinä on vain kolme ihmistä purjeveneessä, aviopari ja liftari, mutta kiinnostavia keskusteluja ja jännitteitä.
Marja -Leena ja Raimo Harjunpää sekä Riitta ja Matti Hento ehättävät ensimmäisinä elokuvakatsomoon. He ovat hyvien elokuvien ystäviä mutta harmittelevat sitä, että parhaat elokuvat esitetään televisiossa usein kovin myöhään.
– Kenelle mahtavat olla tarkoitettuja? Täällä seniorikinossa kaikki elokuvat ovat olleet hyviä ja jopa sellaisia, joita emme ole ennen nähneet, Raimo Harjunpää sanoo.
Katsomoon tulee hiljalleen lisää yleisöä. Seniorikinon katsojamäärät ovat viime aikoina olleet nousussa, mutta penkeillä on vielä tilaa. Seuraava elokuvailta on 19.4. ja silloin ohjelmassa on John Hustonin ohjaama Taivas tietää, Mr. Allison vuodelta 1957.
– Toivottavasti saamme tilan riittävän pimeäksi, kun kevät on sitten jo pitkällä, Seutu sanoo ja katsoo demotilan kattoikkunoihin.
Pirkko Varjo