Kansalaiset ovat pitkän ajan seuranneet pelolla valtionvelan kasvua. Tämä tilanne on vaikuttanut todennäköisesti siihen, että puolueuskollisuus on voinut olla monelle toisarvoinen.
Viime vaalikaudella on ollut suuria asioita, korona ja Natoon liittyminen.
Suomen kansan enemmistö oli Nato-vastainen ja luotti hyviin Venäjä-suhteisiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti hetkessä kansan mielipiteen Nato-myönteiseksi.
Tällä hetkellä kansalaisia pelottaa suuri valtionvelka ja sen nopea kasvu ja se on näkynyt tällä kertaa äänestyskäyttäytymisessä ja myös ”nukkuvien puolueen” vankistumisena.
Sodan jälkeen, kun Suomea johti kenraalieversti Zhdanovin valvontakomissio Stalinin alaisuudessa, suomalaiset äänestivät kommunistipuolueen suurimmaksi puolueeksi Paasikiven pienellä vihjeellä. Paasikivi asetti kommunistin pääministeriksi. Moskovassa oltiin tyytyväisiä ja jonkinlaista sodanjälkeistä yhteisymmärrystä rakennettiin.
Paasikivi kuitenkin johti suurilla valtaoikeuksilla pääministeriä ja eduskuntaa.
Suomi pääsi silloin vaarallisen ajan yli, vaikka oli hoidettava suuret sotakorvaukset ja monet sodanjälkeiset vaikeat asiat.
Ideologinen ilmastopolitiikka sai näissä vaaleissa kansan tuomion.
Ilmastonmuutos on tärkeä asia, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämäkin asia pitäisi sovittaa kansantalouden raameihin.
Tällä hetkellä valtionvelan hoitoon tarvittaisiin kaikkien puolueiden yhteisymmärrys ohi ideologisten rajojen ja vaalitappioiden.
Kauno Pietilä
Kalanti