Väättästen perunatilalla on viime aikoina ollut kiireistä. Ensimmäiset Timo-lajikkeen perunat on jo istutettu muovien ja harsojen alle. Tänä vuonna on istutettu myös jo ensimmäiset Siiklit ja Annabellet. Yhteensä viljeltävää perunapeltoa on liki 40 hehtaaria.
– Tänä vuonna aloitimme perunoiden istutuksen kaksi päivää aikaisemmin kuin viime vuonna, mutta sitä ennen kolmena edellisenä vuotena nämä työt on aloitettu jo maaliskuun puolella, perunatilan isäntä Anssi Väättänen kertoo.
Viime keväänä perunanistutuksen jälkeen oli useamman viikon pilvetön jakso ja samaa Väättänen toivoo myös nyt.
– Tässä vaiheessa tarvitaan paljon aurinkoa, koska peruna pitäisi saada kasvatettua pintaan nopeasti. Uskoisin, että ennen vappua ensimmäiset kasvustot näkyvät jo pinnassa ja ensimmäiset varhaisperunat ovat kaupoissa toukokuun lopulla, Väättänen arvelee.
Varhaisperunat istutetaan runsaan viiden sentin syvyyteen. Talviperunan päälle tulee vajaat 15 senttiä multaa.
– Laitamme vuosittain maahan yli 90 tonnia siemenperunoita eli noin kolme rekkakuormallista. Se on syksyn sadosta noin kolme hehtaaria, Väättänen laskee.
Väättänen työllistää perunanviljelyllään kevät- ja kesäkaudella 6–8 henkeä oman perheensä lisäksi. Hän on jo pitkään tehnyt töitä samojen ukrainalaisperheiden kanssa ja kaksi ukrainalaisista työskentelee hänelle ympäri vuoden, koska kasvukauden ulkopuolellakin perunoita kuljetetaan myyntiin kolmesti viikossa.
– Oman perheeni kolmesta lapsesta nuorinkin osaa jo tehdä helpompia töitä traktorilla. Kaksi vanhinta auttaa vapaapäivinään, mutta kyllä he menevät myös vieraille kesätöihin, Väättänen kertoo.
Tänä vuonna Väättästen pelloilla oli isännän mukaan ”yllättävän vähän” routaa. Lunta on kevään aikana poistettu pelloilta auraamalla, mutta nyt hän kokeili myös uutta menetelmää.
– Ajoin pari viikkoa sitten lumen päälle ohuen kerroksen tuhkaa ja lumet sulivat sen jälkeen parissa päivässä. Oli tärkeää, että levitimme vain puhdasta puutuhkaa, ettei pellolle tule haitallisia aineita.
Ennen perunoiden istutusta maa kynnetään, jyrsitään ja poistetaan seulakoneella kivet ja paakut. Tänä keväänä peltojen kyntäminen on Väättäsen mukaan ollut hieman tavanomaista haastavampaa, koska maa on hyvin tiivistä.
– Seuraamme muutenkin tarkasti sääennusteita, mutta aina, kun aloitamme varhaisperunamaan muokkauksen, olisi tärkeää, että sen jälkeen olisi pari sateetonta päivää, jotta saamme istutuksen päätökseen, hän selvittää.
Väättänen on levittänyt peruslannoitteiden lisäksi pelloille kaliumia. Tilan lannoitteet on ostettu viime syksynä liki kaksinkertaisella hinnalla.
– Muutkin kustannukset ovat nousseet keskimäärin 20 prosenttia, joten tänä vuonna on yritettävä tavallistakin enemmän vaikuttaa lopputuotteen hintaan. Onneksi varhaisperunat lasketaan erikoistuotantoon, niin niiden kanssa pelivara on vähän parempi katteen suhteen. Tosin varhaisperuna vaatii myös eniten panoksia ja työtä moniin muihin kasveihin verrattuna.
Mahdollisia hallaöitä varten pellot varustetaan vielä kastelujärjestelmällä. Taivaalta kaivataan aurinkoa, eikä pienestä sateestakaan olisi haittaa.
– Liika kuivuus altistaa perunaruvelle, eikä kukaan halua ostaa tai syödä pieniä ja rupisia perunoita.
Väättästen tila on tunnettu siitä, että eri perunalajikkeita on testattu siellä ahkerasti. Yksi viimeisimmistä perunatestilajikkeista on Paroli, jota myös tänä vuonna kasvatetaan.
– Sen pitäisi kypsyä heinäkuulle, on mukava testata uusia, vaikka varmimmat myyntiartikkelit ovat ne perinteisemmät lajikkeet, Väättänen lisää.
Perunat istutetaan aina paririviin ja viimeiset perunalajikkeet laitetaan maahan toukokuun loppuun mennessä. Vuosittain tilalta nostetaan perunaa keskimäärin 20 000 kiloa hehtaaria kohden. Se on Väättäsen mukaan ihan mukavasti, mutta puolet vähemmän kuin Pohjanmaan laajoilta perunapelloilta.
– Kokeilimme perunanviljelyä ensimmäisen kerran 17 vuotta sitten ja kyllä tämä on vienyt meidän perheen täysin mukanaan. On joka vuosi yhtä jännittävää saada ensimmäiset Timot ruokapöytään maisteltavaksi.
Väättästen perheessä ensimmäiset Timot syödään voin tai voikastikkeen sekä tillin ja sillin kanssa.
– Juhannuspöytään valitaan sopivaa perunalajiketta samalla tavalla kuin muut valitsevat viinejä. Perunoissakin on isoja eroja ja niitä voi harrastaa melkein samalla tavalla kuin viininmaisteluakin, Väättänen vinkkaa.
Ukrainalainen Drobot on Väättästen tilan monitaituri
Yksi Väättästen perunatilan pitkäaikaisista työntekijöistä on ukrainalainen Pavlo Drobot . Hän on tehnyt Suomessa töitä eri mittaisissa pätkissä jo 15 vuotta, mutta tällä erää hän tuli Suomeen vuosi sitten keväällä ennen kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi.
– Perheeni oli täällä 13 kuukautta putkeen, mutta nyt he palasivat takaisin Ukrainaan hoitamaan lasten passiasioita. He palaavat takaisin luokseni noin kuukauden päästä, Drobot kertoo.
Drobot on itse syntynyt Venäjällä. Hänen isänsä on ukrainalainen ja äiti on syntynyt Neuvostoliitossa. Drobot puhuu kolmea kieltä ja hän pärjää englannilla Suomessa mainiosti.
– Opiskelin Ukrainan yliopistossa maataloustieteitä ja olen Anssin töissä päässyt tekemään todella monipuolisesti kaikkia maanviljelyyn liittyviä töitä. Se juuri on tämän työn suola, etteivät päivät ole toistensa kaltaisia, Drobot kertoo.
Kasvukauden ulkopuolella Drobot esimerkiksi pussittaa perunoita ja ajaa kauppoihin perunakuormia.
– Perunanviljelykseen liittyvät valmistelevat työt aloitimme jo helmikuussa, mutta kyllä sen huomaa, että ilmasto on muuttumassa. Talvet ja kesät ovat Suomessakin jo kovin erilaisia kuin 15 vuotta sitten, saman huomasi Ukrainassa, Drobot lisää.
Drobotilla on paljon ukrainalaisia tuttuja Uudessakaupungissa ja lähikunnissa. Hän ottaa itse puheeksi sen, kuinka moni hänen tutuistaan on halunnut palata Ukrainaan takaisin sotimaan.
– Moni heistä on myös kuollut sillä reissulla. On kuitenkin muistettava, että tämä Venäjän aloittama sota alkoi oikeasti jo vuonna 2014 Krimin valtauksella. Olemme sotineet Venäjää vastaan jo kohta vuosikymmenen.
Drobot on itse tyytyväinen siitä, että saapui sattumalta Suomeen ennen sotaa. Hän arvelee, että olisi jo kuollut sodassa, jos olisi viipynyt kotimaassaan kuukaudenkin pidempään.
– Suomessa on hyvä olla. Täällä on mukavia ihmisiä, siistiä, turvallista ja hyvä palkka. Perunatöistä saamistani tuloista meillä on tulevaisuudessa varaa ostaa Ukrainasta kunnollinen kerrostaloasunto.
– Olen kiitollinen suomalaisille siitä, kuinka paljon meitä täällä olevia on tuettu ja siitä, kuinka paljon Suomen valtio on auttanut Ukrainaa. Toivottavasti Suomi voi tasoittaa myös Ukrainan tietä Natoon.
Drobotin perheellä on tarkoitus palata yhdessä Ukrainaan. Sitä, koska siihen sopiva ajankohta on, ei kukaan vielä tiedä.
– Kotikaupunkini on toistaiseksi ollut melko turvallinen. Sinne on pudonnut vain muutamia pommeja, mutta talojen yli lentää jatkuvasti ohjuksia, jotka suuntaavat 200 kilometrin päässä sijaitsevaan Kiovaan.
