Kaupungin matkailuvaltiksi kaivattaisiin yhtä suurta vetovoimatekijää, joka nostaisi Uudenkaupungin nykyistä paremmin Suomen kartalle, toteavat Uudenkaupungin Sanomien viidenteen Kantakahvilaan kutsutut paikallispoliitikot.
Tällä kertaa saman pöydän ääreen istahtivat Raimo Löfstedt (kok.), Tapio Pääkkö (kesk.), Petteri Pitkämäki (pro Uki), Juhani Konttinen (sd.) ja Li Grönlund (vas.).
– Mutta se, kenen tehtävä kaupungin matkailun vetonaula olisi järjestää, on toinen kysymys. Onko se yleensäkään kaupungin tehtävä, että käytettäisiin verorahoja matkailun kärkikohteen hankkimiseen, pohtii Pakkahuoneen ja Santtion leirintäalueen yrittäjä Pääkkö.
Hän ottaa esimerkiksi Ahvenanmaan ja Lapin, joissa on voimakkaat matkailun vetonaulat ja tietyt yritykset, jotka vuosi toisensa jälkeen kuljettavat turisteja paikalle.
– Siellä on yksittäiset toimijat, jotka käyttävät paljon rahaa kohteeseen ja väen sinne saamiseen. Meillä on Uudessakaupungissa pienet toimijat ja niukasti majoituskapasiteettiä. Moni vanheneva matkailuyrittäjä ei halua ottaa niin isoa rahallista riskiä, mitä vetonaulan kehittäminen vaatisi, Pääkkö summaa.
Pitkämäki toteaa, ettei matkailijoita kiinnostavan kohteen tarvitse olla maksullinen, vaan se voi tarjota pelkällä olemassa olollaan elämyksiä.
– Esimerkiksi Pyhämaan uhrikirkko ja Pamprinniemen luontopolku ovat elämyksellisiä ja Euroopan laajuisesti ainutlaatuisia kohteita, Pitkämäki korostaa.
Eläkkeellä oleva poliisi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Löfstedt toteaa, että kaupungin rooli esimerkiksi matkailussa on enemmän markkinoinnillinen.
– Yritämme tuoda kaupunkia esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Siinä on varmasti parannettavaa, mutta nyt on jo kaikennäköisiä alustoja, joilla markkinointia tehdään. Sen tulee olla monipuolista, tavoittavaa ja jatkuvaa, mikään yksittäinen kertapuristus ei riitä, Löfstedt lisää.
Hän muistuttaa myös, että myönteinen ilmapiiri houkuttelee asukkaita ja turisteja kaupunkiin.
– Sehän on selvä, että kaupungin maine kantaa myös suusta suuhun puhuttuna. Myös kaupungin ketteryys ratkaisee ja voisimme auttaa enemmän toimintaedellytysten luomisessa, kuten lupien hoitamisessa ja byrokratiassa erilaisiin tapahtumiin liittyen, Löfstedt summaa.
Pitkämäki käy Uudenkaupungin keskustassa töissä, mutta hän on Pyhämaassa monella tavalla aktiivinen yhdistystoimija ja tapahtumajärjestäjä.
– Moni tapahtuma kuivuu kasaan sen takia, että erilaisia lupia on hankittava pieniinkin tempauksiin. Ei yhdistyksillä, järjestöillä tai yrityksillä riitä resursseja kaikkien kieltojen ja esteiden selvittämiseen, Pitkämäki toteaa.
Vuodesta toiseen matkailutilastot osoittavat, että Taidetalo Pilvilinna on Uudenkaupungin suosituin matkailukohde. Kantakahvilaan osallistuneet poliitikot ovat kuitenkin liki yhtä mieltä siitä, että Uudenkaupungin vetonaulana toimii tällä hetkellä Kaupunginlahti ympäristöineen.
Voisiko rantaa markkinoida vaikkapa urheilun, ruoan ja majoituksen yhteispakettina polttariseurueille tai työporukoille?
– Edes kaupunkilaiset eivät välttämättä tiedosta rannan hyviä juttuja. Ihmiset ovat valmiita maksamaan palveluista ja olisi hyvä, että kaupunkiin tulisi uusia yrittäjiä, jotka kirittäisivät meitä vanhojakin uusiutumaan ja samalla markkina kasvaisi, Pääkkö summaa.
Konttinen on eläkkeellä oleva kalantilainen asentaja, joka nostaa esiin myös Automuseon. Se on hänestä kaupungin unohdettu helmi, jonne voisi järjestää tapahtumia vaikkapa yhteistyössä Valmet Automotiven kanssa.
– Automuseo on vähän piilossa oleva aarre, jonka pitäisi olla enemmän esillä. Toisaalta onhan Uudenkaupungin keskustakin hienoa aluetta, torilla vaan pitäisi olla ympäri vuoden auki oleva kahvila. Toisaalta myös Kalannin torille voisi järjestää tapahtumia useammin, Konttinen pohtii.
Hoitoalalla työskentelevä Grönlund toteaa 20 asumisvuoden jälkeen olevansa yhä Uudessakaupungissa kuin turisti.
– Myös puutalokeskustassa pitäisi olla jokin kahvila, joka houkuttaisi sinne kävelemään ja pysähtymään. Vanhat puutalot ovat herkullisen värisiä ja ihastuttavia, joten niitä katselisi mielellään pidempäänkin, Grönlund lisää.
Suomessa useampi kaupunki on tunnettu historiallisesta puutaloalueestaan ja matkailijoille markkinoidaan puutaloimagoa. Kuinka Uusikaupunki voisi erottua tästä massasta ja houkutella turistit muiden kaupunkien sijaan tänne?
– Emme ehkä voi millään kovin isolla asialla erottautua, mutta olemme pyrkineet jo strategiatasolla siihen, että Uusikaupunki olisi siisti ja viihtyisä kaupunki. Se kaikki, mitä meillä on, on viimeisen päälle kunnossa ja yleisilme on hyvä. Täällä eivät repsota liikennemerkit tai lyhtypylväät. Ja meillä meri on oikeasti ihan keskustassa, mitä monella muulla ei ole, Löfstedt kuvailee.
– Silloinhan kaupungin omat venelaituritkin pitäisi olla priimakunnossa. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamon, Suukarin ja Santtion venesataman laiturien siisteydestä puhutaan ja sotkuinen maine kulkee veneilijöiden keskuudessa eteenpäin, Grönlund huomauttaa.
Jos Kaupunginlahti on poliitikkojen mielestä se kaupungin tämän hetken suurin matkailuvaltti, niin hyödynnetäänkö merta kaupungin matkailussa tarpeeksi?
– Ei tarpeeksi, mutta pääseehän täältä risteilyille Isokariin, Katanpäähän ja hylkeitä katsomaan. On paljon kysynnästäkin kiinni, kannattaako merelle viedä ja kelithän sen aina ratkaisevat, Löfstedt sanoo.
Grönlund kaipaisi kaupungin keskustan lähettyville myös paikalliselle tarkoitettuja merellisiä näköalapaikkoja.
– Nyt tuntuu vähän siltä, että maalta merelle katsoessa näkyy aina tehdasrakennus ensimmäisenä. Kaipaisin rantoja, joihin voisi mennä katsomaan auringonlaskua ja virkistäytymään, Grönlund sanoo.
Jos merellinen matkailu on kiinni siitä, ettei se välttämättä kannata sateisen kesän takia, niin olisiko Turun ja Uudenkaupungin välille suunniteltu lähijunaliikenne se, joka toisi tänne roppakaupalla uusia turisteja?
– Varmasti lähijunaliikenne lisäisi matkailua, mutta sekin liikenne on toteutettava kannattavasti, Löfstedt tiivistää.
– Ei se ainakaan vähentäisi ihmisiä, joten pitäisi käynnistää ensin kokeilu. Kokeilun käynnistyminen vaatisi sitä, että täällä ja muualla radan varren kunnissa asiaan valmistaudutaan kunnolla, Grönlund toteaa.
Kantakahvilassa paikalliset päättäjät keskustelevat ajankohtaisesta aiheesta. Uudenkaupungin Sanomat kutsuu kerran kuukaudessa 3–5 valtuutettua kahvipöydän ääreen. Tämä Kantakahvila oli kevään viimeinen.
Fakta
Keskustelijat
Raimo Löfstedt (kok.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston jäsen
Tapio Pääkkö (kesk.), kaupunginvaltuuston jäsen
Petteri Pitkämäki (pro Uki), kaupunginvaltuuston jäsen, hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsen
Juhani Konttinen (sd.), kaupunginvaltuuston jäsen, ympäristö- ja lupalautakunnan jäsen
Li Grönlund (vas.), kaupunginvaltuuston jäsen