Asukasluvun kehittyminen on hankala asia. Suomessa on ollut vallalla jo pitkään suurkaupungistumisen megatrendi. Aina välillä trendistä tulee poikkeamia, kuten vuonna 2017, kun kaupunki vietti 400-vuotisjuhlaansa ja Valmet Automotive käynnisti jättirekrytoinnit. Kaupungin muuttovoitto oli sinä vuonna peräti noin 300 henkilöä.
Korona-aikana mökkiläiset asuivat suurimman osan vuodesta täällä ja osa muutti pysyvästikin Uuteenkaupunkiin. Nyt on taas palattu ns. arkeen. Uudenkaupungin asukasluku on laskussa, vaikka meillä täällä on kaikki kunnossa. Uudessakaupungissa on yhä paremmat sote-palvelut kuin Turun seudulla, asuminen on edullisempaa ja asuinympäristö vehreämpää. Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet ja palvelut. Etätyökin mahdollistaisi monelle muuton Uuteenkaupunkiin. Silti asukasluku laskee.
Uudessakaupungissa toivotaan, että kaksi hanketta lisäisi kaupungin pito- ja vetovoimaa: monitoimijatalo Wintteri sekä lähijunaliikenne. Wintteriä jo rakennetaan ja siitä tuleekin hieno liikunnan ja kulttuurin keidas. Lähijunaliikennehanke ei ole vielä nytkähtänyt liikkeelle.
Uudenkaupungin Sanomien keskustelussa poliittiset päättäjät toivoivat myös kaupungin markkinointiin terävämpää kärkeä. Megatrendiä vastaan kamppailu vaatiikin kovia ponnistuksia.
Voi olla niinkin, että jossain vaiheessa megatrendi kääntää suuntaansa. Ainakin pääkaupunkiseudulla muuttosuunta on jo kääntynyt pois ruuhka-alueelta. Muuttovoittoa saavat Helsingistä 30–45 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevat pienemmät kaupungit.
Kasitien kunnostuksen ansiosta Turusta ajaa alle tunnissa Uuteenkaupunkiin. Jos junaradalta poistetaan tasoristeyksiä, junalla pääsisi vielä nopeammin.
Teija Uitto