– Käätyjärven ja Ruokolanjärven välinen alue hautausmaan kohdalla ja Sundholmaan päin, Haapaniemen koulun kohdilla, ovat kaksi pahinta paikkaa, kertoo Uudenkaupungin Urheilumetsästäjien tuore puheenjohtaja Benjamin Laiho .
Auton ja kauriin kohdatessa eläimestä ei useinkaan jää mitään syötäväksi kelpaavaa, vaan se menee kokonaan hukkaan.
– Ensi metsästyskauden tavoitteena onkin suunnitella, yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa miten näitä onnettomuuksia voitaisiin ehkäistä, Laiho sanoo.
Laiho aloitti Uudenkaupungin Urheilumetsästäjien puheenjohtajana maaliskuussa. Edellinen puheenjohtaja Raine Ahola halusi väistyä kahdeksan vuoden jälkeen ja Laihoa ehdotettiin johtoon.
Metsästyksestä hänellä on kokemusta jo 90-luvun puolivälistä, mutta harrastus jäi muiden kiireiden vuoksi. Seuran jäseneksi hän haki vuonna 2018.
– Se on henkireikä ja vastapainoa työlle, kun päivätyö on lähinnä konttorityötä. Luonto on lähellä sydäntä ja aina olen paljon liikkunut luonnossa, Laiho perustelee.
Hän ei ainoastaan metsästä, vaan myös käsittelee eläimet asianmukaisesti ravinnoksi.
– Ja teen ruokaa itse. Kaikki syövät kotona ja lapset tykkäävät. Lasagnet ja tortillan täytteet tehdään nykyään peuran jauhelihasta. Se on hyvää lähiruokaa.
Päättynyt metsästyskausi sujui Laihon mukaan hyvin.
– Meillä on aktiivinen ja innokas porukka suorittamassa alueemme riistanhoitotyötä.
Uudenkaupungin Urheilumetsästäjät on 101-vuotias seura, jolla on 178 jäsentä. Heistä naisia on 13.
– Lähiaikoina on tullut nuoria mukaan. Tällä hetkellä on viisi alle 25-vuotiasta, joista kaksi on alaikäisiä koejäseninä, Laiho kertoo.
Nuorempien tietoisuuteen seura on pyrkinyt myös kouluvierailuilla, joita he tekevät pyydettäessä.
– Hakametsän koululle menemme keväällä vanhempainyhdistyksen toiveesta, Laiho kertoo esimerkiksi.
Aktiivisia jäseniä porukasta on noin puolet, mikä on varsin hyvin, kun ottaa huomioon, että Uudenkaupungin rajojen sisäpuolella toimii muitakin metsästysseuroja.
UUM:n alue ulottuu suunnilleen Lyökistä Arvassaloon. Välissä on Eräpoikien ja Vohden Erän alueita. Pohjoisessa vastaan tulee Pyhämaan Sisun ja etelässä Lokalahden Urheilumetsästäjien alue. Idässä puolestaan Kalannin Erämiehet.
– Yhteistyö alueen muiden seurojen kanssa toimii hyvin ja esimerkiksi hirvi- ja valkohäntäpeuraluvat haetaan yhdessä yhteisluvalla, yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti, Laiho kertoo.
Villisikojen metsästyksessä yhteistyö ulottuu laajemmalle muun muassa Laitilan, Vehmaan, Mynämäen ja Yläneen alueelle.
– Villisika on lähivuosina levinnyt tännekin ja myös niitä on Uudenkaupungin alueelta lähiaikoina saatu muutama vähennettyä.
Seurasta löytyy aktiivisia haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin pyytäjiä.
– Supikoiraloukkua pitää käydä joka päivä kokemassa. Meillä on kaksi porukkaa ollut, että saataisiin supikoiraa pois. Esimerkiksi golfkentän ympäristössä niitä on.
Minkkiä on nähty esimerkiksi Yaran penkalla. Metsästyskausien ulkopuolella riittää myös tehtäviä.
– Kapinen kettu on nähty Sundholmassa ja liikenneonnettomuuksissa jalkansa menettäneitä hirvieläimiä tavataan myös ajoittain.
Eläinsuojelulain mukaan tälläinen sairas tai loukaantunut eläin tulee lopettaa. Kapinen eläin voidaan myös mahdollisuuksien mukaan loukuttaa, lääkitä ja vapauttaa.
Metsästysseuran toiminta ei rajoitu pelkästään metsästämiseen. Vesilintujen elinoloja pyritään parantamaan esimerkiksi pönttötalkoilla.
– Sorsille on tehty putkipesiä, jotta ne pystyvät olemaan paremmin piilossa munarosvoilta.
Seura järjestää myös kokeita, kuten mäyräkoirien ajokokeet vuosittain ja on mukana valvontavuoroilla riistanhoitoyhdistyksen järjestämissä ampumakokeissa Kalannin kivääriammuntaradalla.
– Haulikkoammuntaa harjoitellaan Arvassalon radalla. Siellä on tehty pieniä parannuksia ja ympäristöluvat ovat kunnossa.
Myös Kalannin RHY:n radalla on tehty parannuksia, eikä esimerkiksi ammunnan pitäisi nyt kuulua häiritsevästi kirkonkylälle.
Seuralta löytyy myös metsästysmaja Lautvedellä ja laavu Korsaaressa.
Urheilumetsästäjillä on noin 3 500 hehtaarin metsästysalueet, mistä Laiho kiittelee alueen maanomistajia.
– He ovat ne, jotka tämän mahdollistavat. Ilman näiden maanomistajien lupaa, ei olisi mahdollista harrastaa, Laiho sanoo.
