Kuoro perustettiin alun perin Uudenkaupungin naiskuoron nimellä vuonna 1961. Edellisen johtajan Anitta Mäkelän aikana kuoro vaihtoi nimeään 2000-luvun alkupuolella.
– Nimi tulee äänenavauksesta, da, me, ni… Päivä Kurkilahti kertoo laulaen.
– Lisäksi siinä on sana damen eli naiset, Kurkilahti lisää.
Vuodesta 2015 lähtien kuoroa johtanut Kurkilahti on järjestyksessä kahdeksas kuoronjohtaja. Kuoron perusti aikoinaan Uudenkaupungin yhteislyseon musiikin opettaja Aino Valsta .
Kuoro on jo pitkään ollut osa Vakka-Suomen kansalaisopiston toimintaa ja tiettävästi jo alusta lähtien naiskuoro on kuulunut Uudenkaupungin kansalaisopiston alle.
Yksi kuoron jäsenistä Hannele Kari kertoo, että kaupungissa oli jo pitkään ollut kiinnostusta naiskuoroa kohtaan ja esimerkiksi hänen äitinsä liittyi Valstan johtamaan kuoroon.
– Äitini oli mukana 70-luvulle asti. Myös oma tyttäreni on ollut mukana, Kari kertoo.
Nykyisin kuoron repertuaariin kuuluu kevyempää musiikkia, kuten juhlakonsertissa huhtikuussa kuultavat Erinin Vanha sydän tai Apulannan Armo . Vastapainoksi on George de Godzinskyn säveltämiä lauluja.
Naiskuorolle vaihtelu on ollut luontaista jo vuosikymmeniä.
– Jaana Vasaman aikana on ollut musikaaleja ja oopperaa, Kari kertoo esimerkiksi.
Vasama johti kuoroa kahteen otteeseen 1980- ja 90-luvuilla. Välissä oli Kaarina Palmun aikakausi ja ennen Anitta Mäkelää seurasi pieni tauko.
– Oli kahden vuoden tauko, kun kuoro osallistui Myrskyluodon Maija -näytelmään. Silloin ei ollut kuoroharjoituksia, Kari kertoo.
Kuoro harjoittelee Pohitullin koululla aina tiistaisin kesätaukoa lukuun ottamatta. Vuoden kohokohtiin kuuluu vuosittain kuorojen yhteinen joulukonsertti.
Hannele Kari oli mukana kuorossa 90-luvulla, mutta jäi välillä pois. Hän palasi laulamaan vuonna 2006 ja on pysynyt mukana siitä lähtien. Kokoonpanossa on vuosittain vaihtelua, mutta moni on pysynyt mukana jo vuosia.
– Noin parikymmentä on ollut yleinen määrä, joskus vähemmän, joskus enemmän. Perusporukka on ollut ja pysyy, Kurkilahti naurahtaa.
Nyt mukana on peräti 34 naista, mikä on enemmän kuin yleensä. Aallonpohja nähtiin 80-luvulla, jolloin mukana oli vain kaksitoista naista.
Mukana on yli kymmenen naista, jotka ovat kuuluneet kuoroon yli 20 vuotta.
– Laulu. Päivi. Kaverit, Kari luettelee syiksi, miksi hän on mukana.
Aikoinaan kuoroon on ollut 18 vuoden ikäraja, mutta ei enää vuosiin. Kurkilahden mielestä on rikkaus, että on niin paljon eri ikäisiä laulajia ja myös nuoria on aina tullut mukaan.
Hän itse oli jo nuorena säestämässä kuoroa ja on johtanut sitä vuodesta 2015 lähtien, kun pitkäaikaisin kuoronjohtaja Anitta Mäkelä kysyi häntä työnsä jatkajaksi.
Kurkilahti uskoo, että yksi vahvuus on juuri se, että lauletaan yhdessä, yhtä aikaa. Kenenkään ei tarvitse hävetä omaa ääntään.
Silloin tällöin lauluissa voi olla myös soolo-osuuksia, mutta esimerkiksi tulevassa konsertissa niitä ei ole. Ensimmäisinä vuosikymmeninä laulaneet ovat kertoneet, että johtaja on saattanut ohjeistaa tiukasti, jos laulaja ei ole sopinut tiettyyn ääneen.
Nykyisin tunnelma on rennompi.
– Kuoroon ei ole koelauluja. Vaan kaikki otetaan mukaan, ketkä tahtovat. Ei ole pääsyvaatimuksia, Kurkilahti kertoo.
Myös lauluvalikoiman suhteen johtaja kuuntelee kuoroaan.
– Mitä halutaan harjoitella, se kuuluu ohjelmassa, Kurkilahti kertoo.
Tutut ja turvalliset laulut ovat mukana usein, mutta ohjelmisto myös elää. Kun juhlakonsertin piti olla jo vuonna 2021 oli ohjelma hieman toisenlainen.
Naiskuoro D’Amenin 60-vuotiskonsertti nähdään ja kuullaan Kulttuurikeskus Crusellissa keskiviikkona 19.4. Kuoro taustalla soittavat Markus Takala, piano, Joona Aarnio, kitara, Elias Flankkila, bassi ja Lassi Koivunen, rummut.
Naiskuoro D’Ameni
Perustettu nimellä Uudenkaupungin naiskuoro vuonna 1961.
Kuoroa ovat johtaneet Aino Valsta (1961–68, Mervi Kanerva (1967–69), Marketta Tarjamo (1969–73), Pirkko Eskola (1973–86), Jaana Vasama (1986–89 ja 1990–92), Kaarina Palmu (1989–90) ja Anitta Mäkelä (1994–2015).
Vuosina 1992–93 oli tauko Myrskyluodon Maija -näytelmään osallistumisen vuoksi.
