Reimarin taideryhmä pystytti kevätnäyttelyn

0
Pauliina Lehtonen (vas.), Toni Lönn ja Iida Ahonen ovat osa Reimarin taidekerhon näytteilleasettajista.

Hoitokoti Reimarissa kokoontuu joka keskiviikko taidekerho, johon osallistuu sekä talon entisiä että nykyisiä asukkaita. Toiminta- ja taideterapeutti Auli Sormusen vetämässä kerhossa valmistuneista töistä koottiin kevätnäyttely alakerran pitkän käytävän seinälle. Mukana on töitä seitsemältä eri taiteentekijältä.

– Aikaisemmin meillä on ollut näyttely kirjastossa. Tätä näyttelyä suunniteltiin pitkään, koronakin ehti välillä sotkea suunnitelmia, Sormunen kertoo.

Toni Lönn on yksi taidekerholaisista. Häneltä onnistuu niin aikaa vievä ja pikkutarkka tekeminen kuin nopeasti, lähes yhdellä vedolla aikaan saatu työ. Edellistä edustaa kahta jännittävästi maalattua liskoa esittävä teos ”Liskot koskella”, jota Lönn kertoo maalanneensa noin yhdeksän kuukauden ajan. Toinen, itämaisia vaikutteita henkivä ”Juhlanorsu” on maalattu yhdellä viivalla nopeasti.

– Katson paljon luontodokumentteja ja sen takia eläimet varmaan päätyvät aiheiksi, Lönn kertoo.

Näyttelyn työt on tehty pääasiassa guassiväreillä. Iida Ahonen on kuvannut perspektiiviharjoituksena kotitalonsa. Suurten kuusten huomassa seisova keltainen puutalo on lähes yksi yhteen todellisuuden kanssa, kun taas Pauliina Lehtosen viereinen työ herättää kysymyksiä: vahvoilla väreillä maalattu soikio tukevien jalkojen päällä kuin huomiota vaativa jättimäinen eläin. Työ kuvaa kuitenkin televisiota, vieläpä tosi-Tv:ta.

– Töiden nimet syntyvät usein ryhmässä, kun tutkimme valmiita töitä yhdessä. Tässä on ihanaa abstraktia ilmaisua, Pauliina on hyvä käyttämään värejä, Sormunen sanoo.

Taideryhmä on kokoontunut vuodesta 2017. Kokoontuminen kestää puolitoista tuntia kerrallaan. Osa ryhmäläisistä tekee taidetta myös ryhmän ulkopuolella, osalle taas ryhmä on ollut paikka, jossa oma luovuus löytyy uudelleen.

– En koskenut väreihin yläasteen jälkeen, mutta nyt aloitin uudestaan, Iida Ahonen kertoo.

Reimarin kevätnäyttely ei ole avoinna yleisölle, se ilahduttaa vain oman talon väkeä.

– Ehkä voisimme taas saada näyttelyn joskus vaikka kirjastoon. Hyvä ajatus, Sormunen innostuu.