Uusikaupunkilaisesta näkökulmasta korkeimpiin riskiluokkiin on nostettu teiden huono kunto, kemikaalionnettomuuksien riski sekä vedenjakelun häiriöt.
Nyt julkaistun riskiarvion tavoitteena on ennakoida äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai avun pyytämistä. Riskiarviossa kartoitetaan erilaiset ihmisiä, ympäristöä, omaisuutta sekä kriittisiä järjestelmiä ja palveluja uhkaavat riskit, joihin viranomaisten on toiminnassaan varauduttava.
Riskiarviossa todetaan, että maakunnan alueella on joitakin piirteitä, jotka Varsinais-Suomessa korostuvat verrattuna muuhun maahan. Ne eivät sellaisenaan ole riskejä, mutta ne vaikuttavat toimintaan.
Esimerkiksi alueen saaristo asettaa haasteita logistiikalle. Myös saariston väkimäärä vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja alue on vahvasti kaksikielistä. Myös alueen maataloudella on suuri merkitys Suomen ruoantuotannolle ja huoltovarmuudelle.
Varsinais-Suomessa sijaitsee Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamat sekä Turun ja Ugin telakat. Lastialukset kulkevat ahtaassa saaristossa. Merellisessä suuronnettomuudessa pelastustoimet eivät etene jatkumona, vaan käynnissä on useita samanaikaisia pelastus- ja torjuntatoimenpiteitä.
Suurin osa Varsinais-Suomen valvomattomista junaratojen tasoristeyksistä on Turun ja Uudenkaupungin välisellä junaradalla. Mahdollisen vaarallisen aineen onnettomuuden vaikutusalueella asuu ja oleskelee päivittäin kymmeniätuhansia ihmisiä.
Erityistä vaaraa aiheuttavat myös teollisuuslaitokset ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät varastointi- ja lastauspaikat, jotka sijaitsevat tiheään asutuissa taajamissa, taajamien läheisyydessä sekä vilkkaiden liikenneväylien varrella.
Tällaiseksi paikalliseksi riskikohteeksi voidaan nostaa Yaran Uudenkaupungin tehtaat. Koko Varsinais-Suomen alueella on sata teollisuuslaitosta, jotka käsittelevät suuria määriä vaarallisia aineita.
Varsinais-Suomen maantieliikenteen turvallisuus on yhä muuta maata heikommalla tolalla. Vanhentuneella päätieverkolla merkittävin turvallisuusongelma liittyy kohtaamisonnettomuuksiin. Alueella on myös runsaasti hirvieläimiä, maa- ja metsätalouden kuljetuksia, satama- ja telakkaliikennettä, seutuliikennettä ja saaristoliikennettä.
Myös rannikkoseudun ilmasto ja maaperä rapauttavat tierakenteita keskimääräistä nopeammin. Maakunnan vilkkaimmat tiereitit on listattu ja siinä mainitaan muun muassa Turku–Rauma-välin valtatie 8 sekä Uusikaupunki–Eura-välin kantatie 43.
Vakavan raideliikenneonnettomuuden tai kemikaalionnettomuuden riskiä alueella pidetään keskimääräisenä, mutta sen sijaan vakavan maantieonnettomuuden riskiä pidetään hyvin korkeana. Vedenjakelun häiriön mahdollisuutta pidetään hyvin korkeana, koska kaikella alueen kriittisellä infrastruktuurilla ei ole varojärjestelmää.
Sähkönjakelun ja energiatuotannon kriittisten häiriöiden todennäköisyyttä Varsinais-Suomen alueella pidetään matalana. Alkutuotannon eli maanviljelykseen ja maatilojen huoltovarmuuteen liittyvien häiriöiden riski on luokiteltu korkeaksi. Isojen väkijoukkojen väkivaltaisen liikehdinnän mahdollisuus on myös määritelty matalaksi.
Laajamittaisen sodan tai konfliktin aiheuttaman pakolaistulvan mahdollisuus on nostettu ylimpään eli hyvin korkeaan luokkaan, koska vastaava toistuu alle 10 vuoden välein. Sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys Varsinais-Suomessa on määritelty matalaksi, mutta informaatiovaikuttamisen riski on hyvin korkeassa luokassa.
Alueellinen riskiarvio on oleellinen osa alueellista varautumisyhteistyötä, johon osallistuvat alueella toimivat viranomaiset, kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt.
Alueellisen riskiarvion toteutuksen koordinaatiosta on vastannut Varsinais-Suomen pelastuslaitos yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Laaja-alaiseen valmistelutyöhön ovat osallistuneet useat alueelliset viranomaistahot.