Meijä miäs kerros, ett hän ol kansakoulu aikoihi ihmetelly, ett kui Reiman poja saiva niin pali paremppi numeroi ko hän, vaik oliva yht tyhmi. Poja selittivä, ett he oliva kyll niin pali opettajal muni tuanu heijän kanalastas, ett kyll siit jo pit jokune numeroki irttoma. Kyll maar meijänki aikanan joku koet tehr ittiäs opettajal tykö, mutt toise laittova kyll häne aika pia järjestyksehe. Koton sai kans aika ussen kuulla, ett älä ny vaa men sin tekemä ittiäs tykö.
Ny ova politiko kyll joutun tekemä ittiäs tykö joka suuntta. Ollevak hiuka oikke häven ittiäs. Yks juakse kutsumat Ukrainas luppamas yht sun toist ja teke ittiäs tykö EU:s. Kyttä vissi jotta korkkia virkka. Ei tair semne olla enä ollenka sopimatont, ikä semst jämt häppemät tehrän taik ollek nii, etei kukka enä jaks tomsest välittä.
Ja kenel mahrova ittiäs tehr tykö ne viherkäise ko päästivä aikanas minkei vallolles meijä luantto. Helsinkiläisviherkäise, jok eivä tiänny luannost mittä. Ny ova minki levin ymppärs saaristo nii, etei vesilinnunpoikueit näe enä juuurka missä.
Pietlalahre rannal o joutsen tehn poikase joka vuas ja ain saan en viäryks avovette. Viime suven ol kolm poikast. Jokane häivys yksitelle. Mä luule, etei joutsenelt vie poikast muu kon minkki, nii ett niit o nyssit jo kaupunkissaki. Tairasis olla liikka pyyretty, ett kaupunk tekis ittiäs se verran tykö, ett ruveis niit loukuttama.
Koko maa teke kans ittiäs tykö EU suuntta. Valkoposkihanhe, kanadahanhe, merimetso ja kurtturuusu ova viaraslajei. Joltei kurtturuusut hävit pihaltas, nii sakko tule, mutt nua linnu saava ol jämt rauhas. EU määräys. Kuitenki ainakin Tanskas ja Ahvenamaal ammuta merimetsoi, eikä EU:s ol kukkan korvatas korpsauttan. Meilläki saa amppu muutama merimetso ja hanhe, mutt ammuttu hanhe ei saar syär, se täyty panna krooppi. O ain kaikenkaltassi hullui.
”Jokane ittiäs ja Jumal meit kaikki” pruukas meijä mummu sanno, mutt kotei näppejäs os asioist pittä eros
Yks flik