Suomen maankäyttö ja metsät ongelmallisia ilmastotavoitteiden kannalta

0
Professori Jyri Seppälä luennoi rotarien piirikokouksessa ilmastoasioista.

Suomen ympäristökeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä luennoi Rotarien piirikokouksessa sunnuntaina aiheesta Hiilineutraalisuustavoitteet – unelmia vai totta. Hän uskoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset saadaan rajattua siedettäväksi, jos päästöjä vähennetään rivakasti. Se kuitenkin vaatii kipeitä keskusteluja, sekä Suomessa että maailmalla.

– Ilmaston lämpeneminen ei Suomessa vielä juurikaan näy ja skenaarioiden mukaan sen suorat vaikutukset eivät jatkossakaan ole valtavia, mutta kun isot osat maapalloa muuttuvat asumiskelvottomiksi, niin se tulee saamaan aikaan muuttoliikkeitä, kun ihmiset pyrkivät sinne, missä on mahdollista elää ja se vaikuttaa meidänkin elämäämme suuresti, Seppälä totesi.

Tällä hetkellä maapallolla jo miljardi ihmistä kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista säiden ääri-ilmiöistä, kuten kuivuudesta. Seppälän mukaan on suuri merkitys sillä, saadaanko lämpeneminen rajattua 1,5 asteeseen.

– Muutos 1,5 asteesta kahteen kasvattaa merkittävästi häiriöiden määrää, esimerkiksi äärimmäisestä helteestä, joka tarkoittaa sellaista yli 40 asteen lämpötilaa, kärsivien määrä yli tuplaantuu.

Ilmaston lämpeneminen nostaa meriveden pintaa. Tällä hetkellä nousu on ollut noin 10 senttiä, mutta jo tämän vuosisadan aikana merivesi nousee arvioiden mukaan 0,5–0,7 metriä.

– Tämä tulee toteutumaan, vaikka haitalliset päästöt loppuisivat nyt. Makean veden saatavuus heikkenee, ilman laatu heikkenee ja niin edelleen. Maatalous kärsii ja merivesien lämpeneminen vaikuttaa negatiivisesti kalastukseen.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä oleellisia ovat ihmisen toimet. EU on kehityksen eturintamassa ja myös USA:ssa on nykyisen presidentin aikana toteutettu mittavat investoinnit ympäristökatastrofin hillitsemiseen.

– EU tuottaa tällä hetkellä 10 prosenttia maapallon päästöistä, mutta sen vaikutus päästöjen hillinnässä on muun muassa talouden kautta isompi. EU:n tavoitteena on, että vuonna 2050 alueen hiilipäästöt ja poistumat eli ns. nielut ovat yhtä suuret.

Tämäkään ei maapallon kannalta riitä ”vanhan” tilanteen tasapainottamiseen, vaan jatkossa hiilitasapainosta on tehtävä negatiivinen eli hiiltä pitää sitoa enemmän kuin vapauttaa. Optimistisissa laskelmissa voidaan maapallolla jollakin aikavälillä palata 1900-luvun olosuhteisiin.

– Tekniikkaa hiilen poistamiseen ilmakehästä on olemassa, mutta vielä tällä hetkellä keinot ovat kalliita eivätkä tarpeeksi tehokkaita, mutta tulevat kyllä kehittymään.

– Suomen tavoitevuosi hiilineutraalisuudelle on 2035. Teollisuuden osalta päästöt vähenevät jopa ennakoitua nopeammin, liikenteen ja maatalouden osalla on hieman haasteita, mutta silläkin puolella tavoite todennäköisesti saavutetaan.

Ongelmia tavoitteen saavuttamisessa Suomella tulee olemaan maan käytössä ja metsätaloudessa. Suomen metsiä on pitkään pidetty nettonieluna eli ne sitovat hiilidioksidia selvästi enemmän mitä metsän käytöstä vapautuu. Uusin kasvihuoneinventaario kuitenkin osoittaa, että metsät ovatkin lievä päästölähde.

– Tästä ei metsäteollisuutta tai metsänomistajia voi syyttää, sillä todellinen tilanne on selvinnyt vasta nyt. Suomen hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin mahdollista saavuttaa, jos Suomi palauttaa metsänielut EU:n tavoitteeseen. Se vaatii metsien hyödyntämisen vähentämistä, turvepeltojen vettämistä ja metsäkadon lopettamista.

Metsien hiilinielu on Suomessa arka asia ja Seppälä saikin esityksen jälkeen muutamia kritiikkipuheenvuoroja, joissa uusia laskelmia ja Seppälän esittämiä toimia epäiltiin.

– Asiat näyttävät perinteisen suomalaisen metsänhoidon kannalta varmaan oudoilta, mutta perustuvat laskelmiin. Suomen tieto-taito metsänhoidossa on kuitenkin arvokasta ja sitä on mahdollisuus hyödyntää jatkossa niissä maissa, joissa myös metsien hiilitasapainoon on puututtava, mutta joista puuttuu tarvittava tietämys.

Jussi Arola