Susiluodon merivartioasemaa odottaa lähivuosina remontti. Vielä viime vuonna rajavartiolaitoksen tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa ehdotettiin, että asema siirrettäisiin Kustavin Susiluodosta Uuteenkaupunkiin, mutta tehdyn selvityksen perusteella suunnitelmasta on luovuttu.
– Päädyimme siihen, että Susiluodon asema Kustavissa pidetään toiminnassa. Nykyisiin tiloihin tehdään pintaremonttia, mutta asema pysyy jatkossakin jatkuvasti miehitettynä, Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin kertoo.
Merivartiostolla on viime vuosina tehty laajempaa merellisen toiminnan ja tukeutumisen kehittämistä, johon on kuulunut muun muassa kiinteistöselvitys. Kiinteistömassaa on käyty läpi talo talolta ja pohdittu, että kannattaako omaisuutta korjata vai vuokrata tilat muualta.
– Päätökset on tehty tapauskohtaisesti ja Susiluodon kohdalla tultiin siihen tulokseen, että pintatöillä asema palvelee vielä ainakin seuraavat 10–15 vuotta, Iljin sanoo.
Susiluoto on Hiittisten merivartioaseman tavoin osa Nauvon merivartioasemaa. Iljin korostaa, että Susiluoto on toiminnallisesti oikein hyvässä paikassa. Seuraavat merivartioasemat ovat Raumalla ja Nauvossa.
– Valtaosa tehtävistä suuntautuu pohjoisen saaristomeren alueelle ja Uudestakaupungista olisi näille hälytystehtäville Kustavia pidempi matka, Iljin summaa.
Susiluodon merivartioasema on valmistunut vuonna 1953. Nauvon, Hiittisten ja Susiluodon merivartioasemien päällikkö Ville Koskinen kertoo, että Susiluodossa on tehty ylläpitohuoltoa, mutta ei mittavaa peruskorjausta, koska sille ei ole ollut tarvetta.
– Asemalla on esimerkiksi vanhat, mutta toimivat ovet, joten niitä ei ole toistaiseksi lähdetty vaihtamaan. Kiinteistö on runsaat kymmenen vuotta sitten liitetty vesiosuuskuntaan, eikä siellä käytetä enää porakaivovettä, Koskinen lisää.
Aurinkoisena aamuna Susiluodon merivartioasemalla on rauhallista. Pihassa on muutaman eri huoltofirman autoja ja portin saapuu avaamaan Susiluodon vartioupseeri ja aseman merivartiomestari Sven-Bertil Nygård. Hän on työskennellyt jo pidempään Susiluodon asemalla ja viihtyy hyvin.
– Jo pelkästään vartioaseman ikkunoista avautuva maisema avomerelle aina Isokariin asti on yksi työn hyvistä puolista, Nygård kuvailee.
Susiluodosta on noin yhdeksän merimailia eli vajaat 20 kilometriä Isoonkariin. Linnuntietä matka on lyhyt myös Uuteenkaupunkiin ja esimerkiksi Uudenkaupungin Yaran tehtaiden piiput näkyvät vartioaseman ikkunoista.
– Tällä hetkellä paikalla on lisäkseni kaksi vanhempaa merivartijaa, mutta asema on miehitetty ympäri vuorokauden ja olemme jatkuvassa hälytysvalmiudessa, Nygård kertoo.
Rajavartiolaitoksen merivartioasema tarkoittaa Susiluodon tapauksessa keltaista suurehkon omakotitalon näköistä rakennusta, jossa on huoneita kahdessa kerroksessa.
Senaattikiinteistöt omistaa kiinteistön ja Rajavartiolaitos on siinä vuokralla. Ajatus tilojen korjauksesta on Susiluodossa työskentelevien mielestä tervetullut.
– Susiluodon tiloja ei ole remontoitu pitkään aikaan. Täältä puuttuu esimerkiksi kunnollinen kuntoilutila, kun muilla asemilla siihen on panostettu enemmän, Nygård toteaa.
Lisäksi Susiluodon aseman tontilla on myös tähystystorni, jonka käyttö on jäänyt tekniikan kehityttyä vähäiseksi. Alueella on myös esimerkiksi telakka, helikopterikenttä sekä ilmatyynyalushalli.
– Myös laitureita ja venevajaa pitäisi korjata, koska ne ovat aika huonossa kunnossa. Muualla vastaavanikäisestä vartioasemasta on laitettu väkeä jo väistötiloihin, vanhempi merivartija Markus Mommo lisää.
Merivartijat tekevät 4–10 päivän mittaisia työputkia ja tuntimäärät tasautuvat kolmen viikon kierron aikana. Turun johtokeskus lähettää hälytyksille lähinnä olevan partion.
– Tosin kaikilla asemilla ei ole esimerkiksi kelirikkokeleihin soveltuvaa venettä tai suuremman kokoluokan ilmatyynyalusta, niin kuin meillä. Yhteensä meillä on Susiluodossa viisi venettä, Nygård sanoo.
Ilmatyynyalus soveltuu erityisesti kelirikkoaikaan sulan ja jään ylittämiseen.
– Tänä talvena minun työvuoroihini on osunut 5–10 ilmatyynyalusta vaativaa keikkaa, hän lisää.
Vanhempi merivartija Antti Lehtonen on työskennellyt aiemmin Itärajalla maarajanvalvontatehtävissä. Hän halusi siirron Länsi-Suomen merivartiostoon, jotta olisi lähempänä perhettään.
– Ja onhan tämä työ täysin erilaista. Siellä tarkastin toimistossa ihmisten passeja ja täällä pääsen merelle ja tarkastamaan aluksia. Nautin ihan uudella tavalla työstäni, Lehtonen kertoo.
Fakta
Merivartiosto
Suomi on jaettu Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartiostoihin.
Länsi-Suomen merivartiosto valvoo aluetta Hangosta Tornioon ja Ahvenanmaalle.
Tarkkoja aluerajoja merivartioasemilla ei ole, vaan partiot suunnataan tarpeen mukaan.
Koko Länsi-Suomen merivartiostoon kuuluu yli 300 virkamiestä.
Länsi-Suomen johtokeskus sijaitsee Turussa.
Tehtävämäärillä mitattuna Saaristomeren vilkkain asema on Nauvossa.
Kesä on vilkkainta aikaa, mutta myös talvisin on valvonta- ja pelastustehtäviä.
Rajavartiolaitoksen virkamiehiä koulutetaan raja- ja merivartiokoululla Imatralla.
Peruskoulutus on raja- ja merivartioilla sama, mutta merellinen koulutus merivartijoille järjestetään täydentävänä koulutuksena pääosin Turusta ja Nauvosta käsin.
Upseeritason koulutus järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Koko Länsi-Suomen merivartioston alueella on esimerkiksi neljä raskasta ja kaksi kevyttä ilmatyynyalusta.
Merivartiosto tekee meripelastustehtäviä ja ympäristövahinkojen torjuntatehtäviä tarpeen mukaan.
Lisäksi se valvoo raja- ja vesiliikennettä sekä kalastusta.
Merellisiä avustustehtäviä ja meripelastusta on koko Suomessa noin 2 000 tapausta vuosittain.
Merivartijat pelastavat ainoastaan ihmisiä, joten omaisuuden pelastamisen hoitavat kaupalliset tahot.
Lähde: Raja.fi
Muuttuuko merivartioston työ Naton myötä?
Suomen liityttyä Natoon on esiin noussut keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Vaikuttaako Natoon liittyminen jollain tavalla esimerkiksi merivartioston töihin?
– Toimimme jatkossakin sisäministeriön alaisena sotilaallisesti järjestettynä viranomaisena, joka vastaa rajaturvallisuudesta ja merellisestä turvallisuudesta sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen, Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin sanoo.
Iljinin mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi ja Nato-yhteistyö eivät vaikuta raja- ja meriturvallisuustehtäviin.
– Työt jatkuvat niin kuin ennenkin ja valvomme rajoja ja alueellista koskemattomuutta, Iljin korostaa.
Suomen merialueita ja merirajoja valvotaan kattavalla rannikon tutka- ja kameraverkolla.
– Sen avulla näemme koko rannikon, mutta täydennämme valvontaa vielä liikkuvalla vartioinnilla ilmasta, maasta ja merestä käsin. Käytämme myös miehittämättömiä ilma-aluksia, Iljin kertoo.
