Uusikaupunki ja koko Vakka-Suomi ovat kartasta katsottuna Suomen laidalla. Tutkimusjohtaja Timo Aro näkee kuitenkin alueen kaikkea muuta kuin syrjäisenä.
– Rannikko on 12 prosenttia Suomen maa-alasta, mutta rannikolla väestöstä asuu 45 prosenttia, bruttokansantuotteesta tehdään 65 prosenttia ja tavaraviennistä 70 prosenttia. Rannikolla Turusta Tornioon on valtava määrä vientiteollisuutta, Aro suitsutti.
Suomen väestökehityksen tunnetuin asiantuntija Timo Aro puhui Laitilan Winnovassa Vakka-Suomen Elinvoimafoorumissa heti sen jälkeen, kun autotehdas oli jakanut ensimmäiset irtisanomisilmoitukset työntekijöilleen. Aro huomauttikin, että Valmet Automotiven tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta Vakka-Suomen perustilanne ei ole muuttunut.
– Vakka-Suomen sijainti on erinomainen ja tämä etu ei katoa mihinkään, vaan korostuu tulevaisuudessa.
Hän myös korosti, miten alueella on totuttu selviämään erilaisista sykleistä.
– On sykli ollut mikä tahansa, aina siellä on noustu.
Aron mukaan Vakka-Suomella on alueena paljonkin potentiaalia. Tätä hän perusteli kolmella supermittarilla. Vakka-Suomeen on tullut viimeisen kolmen vuoden aikana 799 työpaikkaa lisää. Uusia yrityksiä on perustettu 237 lisää.
Väestömäärä on Vakka-Suomessa supistunut 661 henkilöllä.
Aro kertoi, että Vakka-Suomesta muuttaa pois eniten ikääntyneitä sekä nuoria.
– 18–24-vuotiaitten muuttoa muualle on vaikea pysäyttää, kun nuoret lähtevät opiskelemaan. Mutta se on tärkeää, miten hyvän jäljen Vakka-Suomi heihin jättää, palaavatko he takaisin.
Hän myös huomautti, että alueelle on vaikea houkutella muuttajia, joilla ei ole alueelle mitään sidosta.
– Vakka-Suomi ei ole kuitenkaan mikään Turku, jossa on kaikkea. Ellei mitään juuria tälle alueelle ole, on iso kynnys muuttaa tänne.
Aron mielestä on kuitenkin hyvä signaali, että Vakka-Suomessa työllisten määrä on kasvanut.
– Alueelle muuttaa 25–64-vuotiaita. Tämä ilmiö on paljon mahdollistava. Aika harvat seudut saavat työllisten muuttovoittoa, hän kehaisi.
Aro oli myös selvittänyt, mistä Vakka-Suomi saa uusia asukkaita. Vakka-Suomen tulomuutoista noin kaksi kolmesta tulee Turun tai Rauman seudulta ja kolmasosa muista Suomen kunnista.
Poismuutto suuntautuu Turkuun, Tampereelle ja Raumalle.
– Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhtä jokaista Vakka-Suomen ulkopuolelle muuttavaa henkilöä kohden joka vuosi on noin 19 paikallaanpysyjää, jotka eivät muuta alueen ulkopuolelle.
Aron mielestä tästä syystä olennaista on keskittyä alueen pitovoimaan.
– Vakka-Suomeen tehdään keskimäärin 1 450 tulomuuttoa vuodessa muista kunnista ja Vakka-Suomen sisällä tehdään keskimäärin noin 2 300 seudun sisäistä muuttoa vuodessa.
Mitä paremmin ihmiset viihtyvät täällä, sitä vahvemmaksi kasvaa myös Vakka-Suomen vetovoima. Aro kannusti, että alueella myös mietittäisiin, miten Vakka-Suomea voisi kehittää yhdessä.
– Kiinnittäisin huomiota siihen, että seudulla on yhteinen näkemys siitä, mihin seutu on menossa. Kannattaisi muodostaa myös realistinen ja käytännöllinen tilannekuva, miten Vakka-Suomen ääni kuuluu maakunnassa ja koko Suomessa.
Elinvoimafoorumin Winnovassa järjestivät Ukipolis, Uudenkaupungin kauppakamariosasto, Laitilan kaupunki ja Vakka-Suomen Voima.
Huhupuheita kannattaa kuunnella
Elinvoimafoorumissa oli myös futurologi Tarja Meristö kertomassa tulevaisuuden trendeistä, miten kansalaisvaikuttaminen ja populismi lisääntyvät, geopoliittiset jännitteet lisääntyvät, ammatit ovat osaamispohjaisia, osaaminen brändättyä ja markkinat ovat globaalit.
Meristö kuvaili myös, miten maailmaa voi katsella hyvin erilaisten silmälasien läpi.
– Poliittisten, taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja teknologisten.
Näkökulmasta riippuu, miltä maailma näyttää. On näkökulma sitten mikä tahansa, tulevaisuuden ennakointi vaatii heikkojen signaalien huomiointia.
– Kun olin vielä opiskelija, pääsin opiskelijaryhmän mukana vierailulle Uuteenkaupunkiin autotehtaalle. Silloinen autotehtaan johtaja Juhani Linnoinen kertoi, miten hän jakoi konttorissa alaisilleen paperilappuja ja pyysi kirjoittamaan niihin, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota. Sitten hän keräsi laput perjantaisin pois ja paneutui niihin viikonloppuna.
Meristö kehui, miten Linnoinen keräsi käytännössä hiljaisia signaaleja. Meristön mielestä esimerkiksi huhupuheitakin kannattaisi kuunnella.
– Ne voivat tuoda esille heikkoja signaaleja tai villejä kortteja.
Hiljaisia signaaleja voi poimia myös mediasta. Meristö kertoi esimerkkinä uutisesta, miten sähköautojen latauspisteet tulevat pakollisiksi toimitiloihin.
– Yritys voi saada kilpailuetua esimerkiksi niin, että rakentaa ensimmäisenä toimitiloihinsa sähköautojen latauspisteitä.
