– Pienvesien, kuten purojen, lampien, norojen, ojien, lähteiden ja fladojen, merkitykseen on havahduttu todenteolla vasta viime vuosina. Esimerkiksi purot voivat olla elintärkeitä lisääntymisalueita paikalliselle kalakannalle, tiivisti Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Janne Tolonen.
Pienvedet ovat herkkiä, joten pienetkin muutokset niiden lähiympäristössä voivat heikentää niiden tilaa.
– Pienvesien kunnolla on usein myös laajempi merkitys. Niiden kunto heijastuu läheisten järvien ja merialueen rantavesiin, muistutti Tolonen.
Pienvedet ovat yhä uhanalaisempia ja vain murto-osa niistä on säästynyt ympäristöön kohdistuneilta muutoksilta. Koskemattomat pienvedet ovatkin luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita.
– Pienvesiä on kuitenkin mahdollista ennallistaa tai kunnostaa ja näiden potentiaalisten kohteiden löytäminen onkin tämän hankkeen päätarkoitus. Tavoitteena on tunnistaa hankkeessa mukana olevien kuntien alueilta arvokkaat pienvedet ja niiden kunnostustarve sekä laatia näille kohteille kunnostus- ja suojelusuunnitelmat,Tolonen sanoi.
Käytännössä hanke etenee niin, että Uudenkaupungin alueelta kartoitetaan paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet, eli pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on kunnostuspotentiaalia.
– Seuraavaksi valitaan kaupungin omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laaditaan pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat, kuvaili Tolonen.
Hankkeessa mukana olevat viisi kuntaa ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.
– Vaikka kunnostuskohteet valitaan kaupungin omistamilta mailta, niin toki toivomme myös yksityisten maanomistajien, vesiensuojeluyhdistysten ja vastaavien innostuvan pienvesien ennallistamis- ja kunnostustöistä. Näillä teoilla voi olla suuri merkitys, ei pelkästään vesistön kunnon kannalta, vaan myös muun ympäristön elinvoimaisuuden ja virkistyskäytön osalta, kuvaili Janne Tolonen.
Janne Tolonen muistutti, että usein pienvesien paras suojelutoimi on se, että ei tee mitään.
– Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi metsän päätehakkuun kohdalla pienvesialueen, kuten vaikka metsälammen, ympäristö jätetään koskemattomaksi.
Pienvesien kunnostushankkeen perusrahoitus tulee ympäristöministeriöltä. Hanke on osa Varsinais-Suomen Helmikunnat II luonnonhoitohanketta, jota Valonia koordinoi. Uudenkaupungin lisäksi mukana on 7 muuta varsinaissuomalaista kuntaa.
Helmikunnat luonnonhoitohankkeessa on aiemmin ennallistettu Kankareenhaan keto Lokalahden keskustan tuntumassa.
Uusikaupunki on mukana myös Kuntien METSO-rantajatkumot -hankkeessa, jossa tarkastellaan laajemmin kaupungin omistamia metsiä ja muita maa-alueita sekä edistetään luontotiedon käyttöönottoa.