Uusikaupunki on lähtenyt mukaan haasteeseen, jossa kilpailee yhteensä jopa 149 kuntaa. Jokaisella on mahdollisuus osallistua haasteeseen merkitsemällä kerätyt roskapussit oman kaupungin kohdalle jatkuvasti päivittyvään laskuriin.
Uusikaupunkilainen Meeri Kari on ottanut haasteen innolla vastaan ja kerää roskia Uudenkaupungin maisemista.
– Päätin heti lähteä mukaan, kun luin kampanjasta Ylen uutisista, Kari selittää.
– Nyt olenkin käynyt keräämässä roskia useita kertoja viikossa, 19-vuotias nuori kertoo.
Kari on kerännyt roskia myös ennen Miljoona roskapussia -kampanjaa, mutta kampanja on sytyttänyt hänessä uuden kipinän asiaan.
– Olen myös joskus pari vuotta sitten käynyt keräämässä roskia, mutta nyt sain uuden innostavan syyn lähteä keräämään, hän kertoo.
Roskien keräämisen ei tarvitse paljon varusteita.
– Tärkein varuste minulle on ollut kirjastosta lainatut roskapihdit.
– Sen lisäksi minulla on mukana kumihanskat ja roskapusseja, hän lisää.
Lähialueiden maastosta löytyy paljon erilaisia roskia.
– Yleisimpiä roskia ovat olleet pullot, tölkit ja pikaruokapakkaukset, Kari kertoo.
– Olen löytänyt myös oudompia asioita, kuten todennäköisesti vitsillä kirjoitetun rakkauskirjeen, hän lisää naurahtaen.
– Tällaisten normaalista poikkeavien roskien löytäminen on roskien keräämisen hauskin osuus, Kari toteaa.
Hauskojen ja rikkinäisten tavaroiden lisäksi Kari on löytänyt roskien seasta myös käyttökelpoista tavaraa.
– Olen löytänyt esimerkiksi lasten leluja ja yhden jousipyssyn nuolen, mitkä vaikuttivat ihan ehjiltä.
Roskia voi kerätä mistä vain, mutta Karin mukaan helpointa se on paikoissa joissa on kierrätyspisteitä lähellä.
– Olen kerännyt roskia esimerkiksi jäähallin lähettyviltä, mutta paljon roskaa löytyy myös ihan tienvarsilta, hän selittää.
Kari näkee roskaamiselle monta syytä.
– Vaikka varmasti jotain roskia on ihmisiltä vahingossa tippunut, niin suurin osa roskista on kyllä varmaan tahallaan jätetty viemättä roskikseen.
– Ihmiset ottavat mallia toistensa käytöksestä ja siitä, ettei heitä kiinnosta, hän arvio.
– Lisäksi roskaiset alueet madaltavat kynnystä roskata lisää, Kari lisää.
Roskat ovat myös esteettinen haitta.
– Sen lisäksi, ettei roskat ole ympäristölle hyväksi, niin eihän ne myöskään näytä yhtään kivalta, Kari huomauttaa.
Hän toivoisi, että Miljoona roskapussia -kampanjaan lähtisi mukaan enemmän ihmisiä.
– Olisi hienoa jos enemmän ihmisiä lähtisi tähän mukaan, koska yksin ei tietenkään saa tehtyä niin paljon vaikutusta kuin yhdessä, hän toteaa.
Kari on saanut roskien keräämisestä pelkästään positiivista palautetta.
– Muutaman kerran jotkut ihmiset ovat tulleet kehumaan ja kiittelemään kun olen ollut keräämässä.
– Hämmennyin siitä ensin, koska oletin etukäteen, ettei ketään kiinnosta, mutta onhan se kiva että arvostetaan, hän jatkaa
– Aluksi minua myös jännitti ohikulkijoiden mielipiteet, koska moni ei tällaista harrasta, mutta ei oikeastaan enää, sillä eihän tämä noloa ole, Kari selittää.
Vaikka palaute on ollut positiivista, on ihmisten käyttäytyminen vaikuttanut silti välillä välinpitämättömältä.
– Kyllähän tämä on siitä kiittämätöntä hommaa, että usein paikat sotketaan uusiksi heti sen jälkeen kun olen saanut alueen kerättyä tyhjäksi, Kari kertoo.
Roskien kerääminen voi herättää ajatuksia ympäristön tilasta.
– Mietin usein luonnon saastumista, koska sitä on vaikea olla huomaamatta, mutta en halua stressata itseäni sillä liikaa, Kari ilmaisee.
– Eihän se stressin kanssa kamppailu auta itsessään mitään, hän jatkaa.
Roskien kerääminen on Karille arjen ulkoiluaktiveetti, mutta kertoo, ettei hän kuitenkaan ikinä iloitse roskein näkemisestä.
– Toivoisin, ettei meidän tarvitsisi käydä keräämässä roskia luonnosta, vaikka se onkin itselleni hauska harrastus, Kari sanoo.
Iiris Soininen
