Yli kahdeksantuntisen hyljeretken aikana matkailijat pääsevät ihastelemaan hylkeitä, kuulemaan paljon tietoa niistä ja saaristoluonnosta sekä näkemään Sandbäckin ja Isokarin majakat, joista jälkimmäiseen retkeilijät pääsevät myös kipuamaan.
Sandbäckin luodoilla on mahdollista nähdä parhaimmillaan monta sataa kookasta harmaahyljettä eli hallia. Myös toissa viikon lauantaina järjestettynä retkipäivänä luodon läheisyyteen oli kerääntynyt reilusti yli sata hyljettä safarilaisten ihailtavaksi.
Kaisa Aulén ja Tarja Karawatski pääsivät näkemään tällöin hylkeitä ensimmäistä kertaa.
– Hylkeet olivat minulle täysin uusia tuttavuuksia ja niiden iso koko yllätti, uusikaupunkilainen Karawatski kertoo.
Hyljesafarin retkeilijöitä suosi poikkeuksellisen hyvä sää ja tyyni meri.
– Ei olisi voinut olla yhtään parempi sää, Aulén sanoo.
– Merimatkalla ei myöskään todellakaan keinuttanut, Karawatski toteaa ilahtuneena.
Karawatski ja Aulén päättivät lähteä hyljesafarilla nähtyään siitä tietoa ja kuvia sosiaalisessa mediassa.
– Olen ollut pitkään ihan hullaantunut niistä hylkeiden kuvista, Karawatski hehkuttaa.
Charlotta Pihlajamäki ja hänen lapsensa olivat valinneet hyljesafarin tämän vuoden äitienpäiväreissun kohteeksi.
– Joka vuosi teemme äitienpäivänä jonkun reissun johonkin ja nyt hylkeet ja Isokarin majakka houkuttelivat meidät tälle retkelle, kauhavalainen Pihlajamäki kertoo.
Laivamatkan aikana M/S Kertulla on hylkeiden katselun lisäksi aikaa tutustua esimerkiksi ulkomeren lintuihin ja valokuvata saariston maisemia. Laivamatkalla perheen pienimmillä on myös mahdollisuus kokeilla laivan ohjausta ja kipparina oloa.
– Ohjaaminen oli tosi kivaa, 6-vuotias Leo Pihlajamäki huudahtaa innoissaan.
– Laivamatkat oli hauskinta koko reissussa, 8-vuotias Maikki Pihlajamäki kertoo.
Sandbäckillä hylkeiden katselu tapahtuu laivasta käsin, mutta Isossakarissa matkailijat pääsevät nousemaan maihin tutustumaan saaristoluontoon ja saaren nähtävyyksiin. Siellä hyljematkailijoille kuuluu opastettu kierros saaren luontopolulla, lounas vanhalla kasarmiravintolalla ja pääsy majakkaan.
Yhteisen osuuden jälkeen vierailijat saavat vapaasti tutustua saaren luontoon ja muihin kiinnostaviin kohteisiin ennen lähtöä takaisin Uuteenkaupunkiin.
– Saaren luonto on niin uskomattoman monipuolista, koska saarelta löytyy esimerkiksi silokallioita, pirunpeltoa, hiekkarantaa ja kirkasta vettä, naantalilainen Aulén luettelee.
– Luonnon lisäksi majakan näkeminen oli tietysti myös hienoa, sillä onhan se aika mahtava laitos, Aulén jatkaa.
– Myös ruoka ja erityisesti tyrnikuohuviini oli saarella hyvää, viimeksi 60-luvun alussa Isossakarissa vieraillut Karawatski kommentoi.
Isonkarin saarella on nähtävissä jälkiä myös puolustusvoimien toiminnasta, kuten Obuhovin tykki ja bunkkeri, jonka läpi käveleminen jännitti nuoria kävijöitä.
– Tykin näkeminen oli kuitenkin parasta saarella, Leo Pihlajamäki kertoo.
Lampaat saapuivat Isollekarille edellisenä torstaina, mutta lampaita ei Pihlajamäen perhe ehtinyt tällä kertaa näkemään.
– Määkimistä kyllä kuului, 8-vuotias Maikki Pihlajamäki sanoo.
Aulén, Karawatski ja Pihlajamäen porukka kertoivat kaikki olevansa tyytyväisiä aurinkoiseen hyljesafaripäivään.
– Oli sopivan pituinen päivä, vaikka saarella olisi voinut olla pidempäänkin, Leo Pihlajamäki toteaa muiden nyökkäillessä.
– Suosittelisin tätä ihan kaikille, kyllä kaikkien pitäisi kokea ja nähdä tämä, Karawatski sanoo.
– Sitä paitsi nämä olivat täydelliset äitienpäiväetkot, Karawatski lisää hymyillen.
Iiris Soininen
