Uudessakaupungissa elokuussa 1846 riehuneessa suuressa kaupunkipalossa tuhoutui 87 kotia, vain kolme niistä oli palovakuutettu. Nämä olivat kauppias F. Malmlundin , kauppias S. Ertmanin sekä värjäri Frans A. Tolletin talot. Heistä värjäri Tollet oli asunut tontilla nro 130, joka sijaitsi nykyisen Liljalaaksonkadun ja Rantakadun kulmatontilla.
Hänellä oli palon jälkeen jo vakuutuksenkin turvin mahdollisuus rakentaa erityisen komea asuinrakennus samalle tontille. Tämän uuden talon sanottiinkin olevan ”kaupungin komein”. Päärakennus oli Liljalaaksonkadun suuntainen ja talon pääty kolmine ikkunoineen oli Rantakadulle.
Toinen asuinrakennus valmistui Rantakadun suuntaisesti. Tontilla sijaitsi myös Tolletin värjäämö.
Frans Tollet oli syntynyt Luvialla 1818 ja oli kaupunkiporvarina mukana monessa. Hän osallistui kaupungin luottamustoimiin, oli Uuden kirkon rakennustoimikunnassa ja perusti myös kaksi viinatehdasta Ruokolanjärven pohjoisrannalle, ns. Takimmaisen ja Etumaisen prännit.
Hän kuoli vuonna 1882 ja rakennus sekä värjäämö jäivät leski Mathildan omistukseen. Pariskunnan poika Bruno Tollet peri sen jälkeen talon ja jatkoi myös monenlaisen yritystoiminnan harjoittamista. Hänellä oli kauppaliikkeitä, muun muassa puodit sekä Itätullissa että Halluntullissa (etelään Lokalahden suuntaan johtavan maantien varressa), hän perusti pesu- ja silityslaitoksen, piti saunaa sekä kotinsa yhteydessä että omisti hetken myös Pohjoistullin saunan.
Hän toimi myös hevosajurina ja harjoitti muun muassa Sten-höyryveneellä huviliikennettä kaupungin ja Hangonsaaren promenadin välillä. Bruno Tollet menehtyi äkillisesti vasta 40-vuotiaana heinäkuussa 1901 ollessaan matkalla sammuttamaan kaupungin lähellä riehunutta metsäpaloa.
Kiinteistöjen omistajaksi tuli seuraavaksi ajuri Juho Mäkinen . Hän harjoitti ajuriliikettä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja ajoi myös seurakunnan ruumisvaunuja. Tontin rakennukset olivat suuret ja niissä asui myös useita vuokralaisia ja toimi erilaisia liikeyrityksiä.
Lokakuussa 1924 tämän tontin komeat rakennukset tuhoutuivat jälleen suuressa tulipalossa. Tulipalo syttyi Liljalaaksonkadun puoleisessa talossa vuokralla asuneen ja vaatturinliikettä siinä pitäneen kauppias ja räätäli Emil Aksel Koskisen perheen asunnosta.
Tuli syttyi keskiyöllä räätälinverstaan vintiltä ja levisi nopeasti koko rakennukseen. Palon sammuttajilla oli vaikeuksia päästä pihalle, koska liekit loimusivat portin molemmin puolin. Palokunnan moottoriruisku asetettiin läheiselle Kaupunginlahden rannalle ja käytössä oli myös käsiruiskuja. Moottoriruiskun akku oli kuitenkin huono ja apua saatiin rannalla olleesta moottoriveneestä.
Tontin ympäri saatiin laitettua palopurjeita, joita kasteltiin ja näin ne estivät palon leviämisen laajemmalle kaupunkiin. Palavia kekäleitä oli kuitenkin lentänyt jopa Kukonmäkeen saakka. Koskisen omaisuus tuhoutui palossa lähes kokonaan, Rantakadun puoleisessa talossa asuneiden kuuden perheen omaisuus saatiin siirrettyä turvaan.
Palo saatiin sammutettua aamuun mennessä. Lehdessä kiiteltiin paitsi palokuntalaisia myös kaupungin naisia sekä lyseon tyttöjä ja poikia, jotka olivat osallistuneet sammutukseen muodostaen vesisankoketjuja sammutuspaikalle.
Ajuri Mäkinen rakennutti palaneelle tontille nyt uuden, Rantakadun suuntaisen pitkän asuin- ja liikerakennuksen. Myöhemmin tällä talolla oli useitakin omistajia, viimeksi talo tunnettiin Salosen talona, kun sen omisti 1940-luvulta alkaen Martta ja Osmo Salosen perhe.
Talon kivijalan liiketiloissa oli vuosikymmenten aikana monia eri liikkeitä. Pitkä hirsirakennus Rantakadulta purettiin viitisen vuotta sitten, kun sen tilalle piti rakentaa kerrostalo.
Liljalaaksonkadun puolelle, pääty katua päin valmistui vuonna 1934 autotalli- ja korjaamorakennus, jossa toimi myöhemmin myös autokoulu. Osittain tämä rakennettiin tontilla olleen vanhan kellaritilan päälle. Myös yleinen sauna jatkoi tässä rakennuksessa toimintaansa.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
Seuraavissa kirjoituksissa kuljetaan Rantakadulla ja kerrotaan tarinoita sen varrella olleista taloista, asuneista henkilöistä tai sattuneista tapahtumista.
Tässä kirjoituksessa ollaan osoitteessa Rantakatu 19, Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmatontilla, joka jo viitisen vuotta on ollut rakentamaton.
