Ihan vaan lääkkeeksi: alkoholin salakuljettajat kieltolain aikaan / Jari Hanski, 2023.
Suomen kieltolaki oli voimassa 1919–1932. Kieltolaki sai suomalaiset juomaan väkeviä juomia, halveksimaan lakeja ja auttoi luomaan rikollisorganisaation alkoholin jakeluun.
Kieltolain aikana alkoholia salakuljetettiin suuria määriä, vaikka tietoa on vain takavarikoidusta määrästä. Alkoholin kulutus lisääntyi jo 1920 ja jatkoi kasvuaan lakien kiristämisestä huolimatta.
Jari Hanskin kirjan aineistossa on 2212 salakuljetuksesta tuomittua, 1880 miestä ja 332 naista: nuoria, korkeintaan yli 30-vuotiaita. Eniten oli kuljetusrikoksia. Rannikkoalueilla moni vaihtoi 1920-luvulla entisen ammattinsa salakuljetukseen, kun isot pirtualukset toivat alkoholin piilotettavaksi saaristoon. Spriin salakuljetus jatkui kieltolain kumoamisen jälkeenkin.
Kaurakuningas: hulttiopoika, joka muutti kauramaidon miljooniksi / Ville Kormilainen & Juha-Petteri Kukkonen, 2023.
Kaunistelematon uratarina Juha-Petteri Kukkosesta , joka pelottomasti kulki Kajaanin kauppakoulusta Helsingin isoihin markkinointitoimistoihin, sai lisäoppia Bostonista, Tukholmasta ja lopulta päätti palata yrittäjäksi matkailusovellusten pariin.
Asuttuaan Australiassa ja perheen palattua Lontooseen vuonna 2016 sai Kukkonen yllättäen puhelun kotoa: isän perustama perheyritys Kaslink tarvitsi markkinointiosaajaa.
Kukkosen päihdeongelma kuitenkin paheni samaa tahtia Kaslinkin kannattavuusongelmien kanssa. Firma saatiin myytyä, ja Kukkonen aloitti uuden elämän enkelisijoittajana ja kahden pojan eroisänä Helsingin Lauttasaaressa.
Suomenhevosen maa: kertomus suomalaisen hevosen matkasta monimuotoiseksi kansallisaarteeksi, suomenhevoseksi, 2022.
Kirja pohjautuu kahden tutkijan, biologin ja geneetikon ideaan selvittää maatiaisrotuisen suomenhevosen DNA-rakenne vanhoista hevoshaudoista ja säilytetyistä luu- ja jouhinäytteistä uudenaikaisilla analyysimenetelmillä.
Kesyhevonen on voinut saapua Suomeen jo pronssikauden alussa. Nykyisellä suomenhevosella on neljä kantaisää: Jaakko l, Kirppu, Eino ja Uljaanpoika. Näistä vain Einon hauta onnistuttiin arkeologisissa kaivauksissa löytämään, avaamaan ja saamaan talteen arvokas DNA.
Hevosten haudat ovat osa biologista kulttuuriperintöämme. Valtion kantakirjan perustaminen 1907 pelasti maatiaishevosen täydeltä sukupuutolta ja 1930-luvulla oli suomenhevosesta jo tullut yhtenäinen hevoskanta.
Ukrainan musta multa: tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma / Elina Grundström, 2023.
Rahoitusalan ammattilaisen hurja tarina kehittyvien Itä-Euroopan maiden markkinoilta, joilla mentiin mukaan myös maatalousbisnekseen – Länsi-Ukrainaan saakka.
2008 elettiin ruokakriisin aikaa, ruoka kallistui. Sitten kaikki kaatui Krimin valtauksen seurauksiin. Ja vuonna 2022 sota sekoitti lopullisesti mustan mullan alueen maanviljelyksen.
Vaikka Suomessa ei ole koskaan syöty ukrainalaista viljaa, sodan vaikutukset säteilevät ruuan hintoihin meilläkin. Maaliskuussa Joakim Helenius oli ehdolla Viron Riigikoguun Eesti200-puolueen ehdokkaana ja sai 2000 ääntä.
Vieras laji: kuinka lohesta tuli miljardibisnes/ Simen Sætre ja Kjetil Østli, 2023.
Kirja on monipolvinen kertomus totuudenjälkeisestä ajasta, kuinka rikkaus muuttuu vallaksi. 400-sivuinen kertomus merenviljelystä, josta tuli vientituote.
Nykyään yli puolet Norjan lohialan tuotosta päätyy ulkomaisille omistajille, ja ala on erkaantunut norjalaisista juuristaan. Ulkomaiset yritykset toimivat vuonoissa, jotka ovat norjalaisten yhteisomaisuutta.
Rannikon paikkakunnat valitsivat kuitenkin mieluummin miljardituloiset yritykset alueelleen kuin maanveron, jota esimerkiksi öljyä poraavat maksavat. 1980-luvulla lohenkasvatuksen verkkoaltaissa oli niin paljon lohia, että lohitäit alkoivat levitä. Kasvatuslohista haluttiin pulskempia jopa ihmisen kasvuhormonilla, ja punaista väriä ostettiin sveitsiläisistä tehtaista.
Täitä vastaan kehitettiin koko ajan uusia myrkkyjä, ja kalarehussa oli sinkin sivutuotteena valtavat määrät kadmiumia, mutta asia häivytettiin Norjassa nostamalla tuotteen hyväksynnän raja-arvoja. Sama kriisikuvio toistui muissa maissa: Chilessä ja Kanadassa.
Seuraavaksi muokattiin lohen perimää lisääntymiskyvyttömäksi, jotta kasvattamoilta karkuun päässeet eivät leviäisi. Mutta muokatut lohet olivat usein epämuodostuneita. Luonnonvarainen lohi on kadonnut paikoitellen kokonaan Norjasta.
Uudenkaupungin pääkirjaston tämän kuun lukuvinkit kokosi informaatikko Sari Levón.