Viimeisin esimerkki tästä on Laitila Coating, joka hankki työvoimaa Intiasta. 99 prosenttia konepajan kaikista uusista työntekijöistä on nyt muita kuin suomalaisia. Myös muut alueemme teollisuusyritykset ovat hyvin kansainvälisiä.
Työntekijöiden hankinta ulkomailta on yritykselle iso ja kallis prosessi. Saapuvalle työntekijälle on yleensä hankittava lentoliput, asunto ja tarvittavat luvat. Yritykset ovat siihenkin valmiita, kunhan saavat työntekijöitä.
Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan 84 prosenttia heidän jäsenyrityksistään pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tulevalla hallituskaudella tärkeänä. Teknologiateollisuus tarvitsee vuosittain 13 000 uutta työntekijää. Näin suurta joukkoa tuskin muuten löytyy, kun työvoimapulasta kärsivät myös monet muut alat.
Samanaikaisesti kun osa yrityksistä kärsii työvoimapulasta, toisissa yrityksissä käydään muutosneuvotteluita, jotka johtavat irtisanomisiin. Vaikka työvoimapulaa on, silti kaikki työttömät eivät vain työllisty. On työnhakijoita, jotka hakevat kymmeniin työpaikkoihin työllistymättä.
Uudessakaupungissa vappupuheen pitänyt SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi, että suurimmat työllistymisen esteet ovat ikä, terveys ja osaaminen (US 4.5.). Eloranta on tässä oikeassa. Tässä tilanteessa, kun työvoimapula vain vaikeutuu, yrityksillä ei olisi varaa ikärasismiin. Onneksi on myös niitä yrityksiä, jotka palkkaavat kuusikymppisiä ja toteavat, miten sitoutuneita sen ikäiset työntekijät ovat. Työllistyminen vaatii kuitenkin myös kuusikymppiseltä oikeaa asennetta. On oltava halua oppia uutta.
Teija Uitto