Uudenkaupungin Sanomat julkaisi perjantaina verkkosivuillaan kyykyselyn. Kyselyn tavoitteena oli kerätä paikkatietoja kyykäärmeistä, jotta ihmiset osaisivat olla valppaina. Kyselyyn tuli vain kymmenkunta ilmoitusta kyyhavainnosta.
Kyyhavaintoja on tänä keväänä muun muassa Käätyjärven rannalta, Lahdentieltä sekä Kurjenpolulta. Viime vuonna kyyhavaintoja on tehty ainakin golfkentän ympäristössä, Lasamäen reitillä, Hierkonpolulla, Kalannin Elkkyisissä, Käätyjärven ja Honkatien välisellä polulla, Kettelissä Pyhämaassa, Pamprinniemen kalliolla, Hangonsaaressa ja Haukharjassa.
– Käätyjärven rannalla kyy sähisi koiralle viime kesänä. Samana kesänä meidän poika oli astua kyyn poikasen päälle Honkatien ja Käätyjärven välisellä polulla, yksi vastaajista kertoo.
Lahdentiellä autoilija havaitsi kyyn, mutta liian myöhään.
– Se jäi yhtenä aamuna työmatkalla auton alle.
Rantakäärmeitä vastaajat ovat nähneet Lepäisillä, Haukharjassa ja Kettelissä.
Suurin osa vastaajista piti kyykäärmeiden rauhoittamista järkevänä päätöksenä.
– Ihan hyvä päätös. Meidän on kunnioitettava luontoa. Kyystä on myös hyötyä. Se syö pienjyrsijöitä, jotka levittävät punkkeja.
Yksi vastaajista on sitä mieltä, että kyykäärmeet saavat liikkua melko rauhassa ilman rauhoittamistakin.
– Niitä on hyvin paljon, joten riittää, että rantakäärme on rauhoitettu, yksi vastaajista toteaa.
Myös toinen vastaaja pitää rauhoittamista turhana päätöksenä.
– Ovat vaarallisia ihmisille ja lemmikeille.
Fakta
Täällä kyy viihtyy
Kyy viihtyy kahden elinympäristön rajamaastossa, kuten vaikkapa metsän vieressä sijaitseva pelto tarjoaa otollisen ympäristön kyylle. Kyytä tavataan myös soiden reunoilla, kallioisessa maastossa ja nuorta puustoa kasvavilla heinikkoalueilla. Näille kaikille on ominaista runsas suora tai hajanaisempi auringonvalo, joka on elintärkeää päiväaktiiviselle vaihtolämpöiselle eläimelle.
Kyyllä on melko pieni reviiri, jossa se viettää koko elämänsä.
”Käärmeturvallisia” alueita ovat vain suurten kaupunkien keskustat. Myöskään tiheimmissä metsissä käärmeitä ei juuri asustele.
Käärme puree, kun se tuntee olonsa uhatuksi. Pääsääntöisesti se ilmoittaa ennen puraisua olemassaolostaan puhisemalla tai sihisemällä.
Lähde: Kyyatlas