Maanantaina vietettiin miinanraivauksen perinnepäivää, jonka ohjelmaan kuului muun ohella seppeleenlasku Suomen kaikilla miinanraivauksen muistomerkeillä.
Näin tapahtui myös Uudessakaupungissa merikeskuksen yhteydessä sijaitsevalla muistomerkillä.
– Oli tärkeää saada toiminnassa mukana olleille miinanraivaajatunnus ja siihen liittyvät eläke-etuudet ja muut tuet, korosti tilaisuudessa puhunut kunnallisneuvos Helena Vartiainen , joka oli kansanedustajakautenaan vahvasti vaikuttamassa hankkeen toteutumiseen.
Suomi velvoitettiin välirauhansopimuksessa raivaamaan Suomenlahti merimiinoista. Neuvostoliitolle oli tärkeää saada laivaväylät Leningradista Itämerelle nopeasti kuntoon. Suomi tarvitsi puolestaan miinoista vapaat väylät kauppamerenkulkuaan varten.
Urakka oli iso, sillä Suomenlahti oli toisen maailmansodan aikana raskaimmin miinoitettuja merialueita maailmassa. Suomi, Saksa ja Neuvostoliitto laskivat siihen kaikkiaan yli 60 000 miinaa ja raivausestettä.
Suomalaiset raivasivat miinoja lisäksi Pohjois-Itämerellä ja Ahvenanmerellä sekä Uudenkaupungin, Rauman ja Porin edustalla.
Miinanraivaukseen osallistui vuosina 1945–50 kaikkiaan 2200 miestä ja yli 200 alusta. Suuri osa miinanraivaajista oli nuoria varusmiehiä, jotka pikakoulutettiin tehtävään.
– He joutuivat vaikeaan ja vaaralliseen tehtävään. Nuorimmilla ei ollut sotakokemusta, joten tehtävä oli heille erityisen vaarallinen. Mukana oli myös uusikaupunkilaisia nuoria miehiä. Toiminnan vaarallisuudesta kertoo se, että miinanraivaajia kuoli 28 ja haavoittui 32, Helena Vartiainen kertoi.
Miinanraivaajat pyysivät häntä uutena kansanedustajana hoitamaan heidän asiaansa. Helena Vartiainen jättikin asiasta lakialoitteen.
– Se kaatui kuitenkin sotaveteraanijärjestön vastustukseen. Heidän perusteenaan oli se, että miinanraivaajat eivät olleet mukana sodassa. Toinen lakialoite sai sotaveteraanien hyväksynnän ja keräsin siihen 102 kansanedustajan allekirjoituksen. Erityisen hyvältä tuntui jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin lausunto, jossa hän korosti tutustuneensa lakiehdotukseen ja pitävänsä sitä hyvänä ja oikeudenmukaisena. Hänen mukaansa oli vihdoinkin aika sodanjälkeisen kunniavelan suorittamiseen, Helena Vartiainen kertoi.
Laki tuli voimaan 1.3. vuonna 2000. Hankkeen loppuvaiheessa sen toteutumiseen vaikuttivat Helena Vartiaisen mukaan valtioneuvostossa vahvasti Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen .
– Ehti kulua 50 vuotta miinanraivauksen päättymisestä ennen kuin heille saariin miinanraivaajatunnus ja siihen liittyvät edut, hän sanoi puheessaan.
Uudessakaupungissa sijaitsee yksi Suomen kahdeksasta miinanraivauksen muistomerkistä. Sen pystytti vuonna 1999 Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys.
Muistomerkki sijaitsi pitkään telakan alueella, mutta kaksi vuotta sitten se siirrettiin merikeskuksen viereen Pakkahuoneen rantaan. Tämän kesän alussa se kunnostettiin yhdistyksen ja useiden yhteistyökumppaneiden voimin.
Seppeleen muistomerkille laskivat maanantaina merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Jussila ja varapuheenjohtaja Rauno Saarinen .