Nieminen on Vihreä vyöhyke -yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys vastaa Kaupunginlahden rannan ja Vallimäen rinteen tämän kesän siemenistutuksista. Ranta-alueelle kylvetään painolastikasveja ja Vallimäelle ketokasveja. Kasvien siemenet on kerätty viime kesänä Uudestakaupungista.
– Erityisesti painolastikasveja on nykyään vaikea löytää. Rakentaminen on vienyt tilaa kasveilta ja puutarhoissa on pitkään suosittu vain nurmikoita ja muualla kasvatettuja puutarhakasveja. Esimerkiksi Uudenkaupungin omaa nimikkokasvi, papelorikko, oli monesta tunnetusta kasvupaikasta kadonnut jo kokonaan, kertoi Nieminen.
Painolastikasvit ovat käytännössä olleet salamatkustajia. Reilut sata vuotta rahti siirtyi satamasta satamaan ja mantereelta toiselle purjelaivojen matkassa. Silloin, kun rahtia ei ollut riittävästi, jouduttiin aluksissa käyttämään painolastia laivan kulun vakauttamiseksi.
Yleensä painolastina käytettiin lähtösataman alueelta kaivettua maata. Kun rahtia oli taas riittävästi, purettiin painolastina ollut maa lastaussatamaan tai sen lähistölle. Maan mukana saapui myös aiemmin tuntemattomien kasvien siemeniä, joista osa intoutui kasvamaan uudessa kotimaassaan. Näin on tapahtunut myös Uudessakaupungissa.
– Painolastikasvien etsinnöissä meillä oli apuna Uudessakaupungissa 1990-luvulla tehty painolastikartoitus. Kaupungin puistoyksikön työntekijät kertoivat omista havainnoistaan. Lisäksi etsimme kartoista sopivia mahdollisia kohteita. Käytännössä kasvien löytäminen maastossa oli melkoista etsiväntyötä, kuvaili viime kesän keruureissuja yhdistyksen työntekijä Sonja Rapo .
Aherruksen tuloksena rantaan saatiin tällä viikolla kylvettyä karvasaraa, juovakannusruohoa, soikkoratamoa, rohtorastia, papelorikkoa, rakkoapilaa sekä suikerohanhikkia.
– Vielä 1990-luvulla Uudessakaupungissa kasvoi myös isomesikkää, mutta nyt kyseistä kasvia löytyi vain yksi pieni esiintymä. Pienestä esiintymästä emme kuitenkaan kerää siemeniä, vaan annamme kasviharvinaisuuden olla rauhassa. Jos joku kaupunkilaisista tietää, missä kyseistä kasvia vielä kasvaa, niin otamme tiedon mielellämme vastaan. Meihin voi olla yhteydessä lähettämällä yhdistykselle sähköpostia, kannusti Nieminen.
Vihreä vyöhyke jatkaa siementen keruuta Uudessakaupungissa vielä tänä kesänä. Syksyllä on myös tarkoitus täydennysistuttaa nyt kylvetyt alueet.
– Osa Uudestakaupungista kerätyistä siemenistä on kylvetty kasvamaan yhdistyksen tiluksille ja nämä kasvit siirretään syksyllä Uuteenkaupunkiin, selvitti Nieminen.
Yhdistyksen kotipaikka on Tampereella, mutta sieltä tai mistään muualtakaan Suomesta kerättyjä siemeniä ei Uuteenkaupunkiin tuoda.
– Näin siksi, että haluamme viljelyksillä tuoda esiin ja säilyttää paikkakunnan omaa paikallishistoriaa ja kulttuuriperintöä. Samalla säilytämme paikallisia kasvikantoja, Nieminen alleviivasi.
– Nämä vanhat, jo harvinaistuneet kasvit, ovat usein tärkeitä myös harvinaisemmille hyönteislajeille, kuten perhosille, lisäsi Sonja Rapo.
Vallimäen rinteeseen yhdistys kylvi siis myös Uudestakaupungista kerättyjä ketokasvien siemeniä, kuten ketoneilikkaa, keltaista maksaruohoa, kissankelloja, mäkitervakkoa, sikoangervoa ja jänönapilaa.
Erityisesti painolastikasvien huono puoli on se että ne kasvavat hitaasti. Jere Nieminen ennusti, että vasta kolmen vuoden päästä rannan istutukset ovat parhaimmillaan.
– Hartaasti pyydän, että istutuksille ei mennä kävelemään, eikä päästetä koiria sinne pissimään. Näin toimien jokainen voi osaltaan olla auttamassa vanhojen, kaupungissa sata vuotta sitten kukoistaneiden kasvien paluuta.
Vihreä vyöhyke -yhdistys on tehnyt vastaavaa siementenkeruu ja istutustyötä myös muun muassa Tampereella, Oulussa ja Turussa.
