Nykyinen Uusikaupunki olisi kovin erinäköinen, jos Kustaa II Adolf ei olisi kaupunkia perustaessaan lahjoittanut samalla myös maa-alueita. Vuonna 1617 kuningas nimittäin päätti, että kaupunki perustetaan Mäyhölän, Pietolan ja Ruokolan kylien alueille.
– Nämä lahjoitusmaat ovat olleet kaupunkien omistamaa kruununluontoista maata. Kruununluontoisella maalla ei ollut lainhuudatusvelvollisuutta ja siihen liittyi luovutusrajoituksia, Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoo.
Kuninkaan lahjoitusmaan peruja on se, että kaupungin yhdyskuntarakenne on säilynyt eheänä, eikä erillisiä satelliittikaupunginosia ole syntynyt. Esimerkiksi Sorvakonniemi lahjoitettiin kaupungille aiemmin mainittuja alueita myöhemmin ja se liitettiin kaupunkiin karjalaitumeksi.
Kaupunki on laajentunut myös kuntaliitosten myötä. Lahjoitusmaat riittivät kaupungille 1900-luvun loppupuolelle asti ja sen jälkeen kaupunki alkoi laajentua suunnitelmallisesti.
– Kaupunki on kasvanut systemaattisesti. Eri vuosikymmeninä on kasvettu eri suuntiin, mutta kuitenkin aina tukeutuen jo rakennettuun alueeseen, Arvela-Hellén summaa.
Koko Uudenkaupungin pinta-ala on 1 932,48 neliökilometriä. Suurin osa tästä on merialueita, joten puhtaasti maa-aluetta Uudenkaupungin kaupunkiin kuuluu vain 503,20 neliökilometriä.
– Kaupunkiin kuuluu myös sisävesialueita runsaat 48 neliökilometriä. Kaupungille kuuluvaa merialuetta on 1 380,95 neliökilometriä. Koko Uudenkaupungin pinta-ala on siis kaksi kolmasosaa esimerkiksi Luxemburgin pinta-alasta, Arvela-Hellén selventää.
Uusikaupunki on siis kokonaispinta-alaltaan vain vähän Hämeenlinnaa pienempi ja Pieksämäkeä isompi. Puhtaasti maa-aloja vertaamalla Uudenkaupungin kanssa samaa kokoluokkaa ovat esimerkiksi Urjala, Reisjärvi ja Hämeenkyrö.
Ensimmäinen Uudenkaupungin maapoliittinen ohjelma laadittiin kaupungille vuonna 2005. Siinä todettiin muun muassa se, että kuntakeskuksissa asuntotonttien kysyntä on vähäisempää ja siellä on jo valmiiksi vanhaa tonttivarantoa.
Tällä hetkellä kahden kilometrin säteellä torin kulmasta asuu 7 723 uusikaupunkilaista eli noin puolet kaupungin asukkaista. Jos rajataan asukasluku pelkästään historialliseen keskustaan, niin alueella asuu 1 372 uusikaupunkilaista. Kaupungin asuinalueita on viimeksi laajennettu Lepäisille päin.
– Asumiseen ja virkistymiseen liittyvät maanhankinnan painopistealueet Uudessakaupungissa ovat Hiu ja Raumantien länsipuoli, toteaa Arvela-Hellén.
Kaupungin tuorein maapoliittinen ohjelma on vuodelta 2019. Siinä todetaan, että kaupungin teollisuus- ja yritystoiminnan painopisteenä on Orivon alue ja koko kantatie 43:n varsi, mutta teollisuudelle on oltava myös vaihtoehtoisia sijaintimahdollisuuksia.
– Kaupunki on nyt tilannut myös ulkopuolisen asiantuntija-arvion yritystoiminnalle luovutettavien tonttien markkina-arvosta. Tämä oli maapoliittisessa ohjelmassa esitettynä tavoitteena, Arvela-Hellén sanoo.
Esimerkiksi keskusta-alueelta on tänä vuonna vuokrattu tontteja yritystoimintaan, vuokrahinnat vaihtelevat tarkan alueen ja käyttötarkoituksen mukaan.
– Kaupunki omistaa noin 3 000 hehtaaria maata, joista katualuetta on noin 160 hehtaaria, puisto- ja lähivirkistysaluetta noin 390 hehtaaria. Liki 300 hehtaaria on kaavoitettu asunto- ja teollisuusalueiksi.
Maanhankinnan kannalta tärkeitä alueita ovat myös kaikki kaupungin asemakaavaan rajautuvat alueet.
– Asemakaavoitettuja alueita kaupungissa on yhteensä noin 2 449 hehtaaria, joista keskustassa 2 100 hehtaaria, Kalannissa 270 ja Lokalahdella 70, hän lisää.
Esimerkiksi vuosina 2010–2017 Uusikaupunki on ostanut maata runsaalla miljoonalla eurolla. Maan myynnistä kaupunki sai tuloja liki kuuden miljoonan euron edestä. Kaupunki vuokraa omakotitontteja keskimäärin kuusi vuodessa.
– Kaupungin maaomaisuus inventoitiin vuonna 2006 ja sen jälkeen on myyty lähes kaikki kaupungille tarpeettomat haja-asutusalueiden maa-alueet, arkkitehti kertoo.
Kaupungissa on tällä hetkellä vireillä neljä osayleiskaavaa. Kalannin yleiskaavasta on vielä toukokuussa esittelytilaisuus.
– Lisäksi on Kettelin osayleiskaava ja keskusta-alueen osayleiskaava. Laadimme lisäksi asemakaavoja myös keskustan alueella useaan kohteeseen, kuten Tiiratorin, Muottitien, Rautatien, sataman, Crusellin ja makasiinien läheisyydessä, Arvela-Hellén listaa.
Fakta
Ugin maapolitiikka
Kaupungin maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet.
Näillä luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle.
Niiden avulla luodaan edellytykset myös elinkeinoelämälle ja asuntotuotannolle.
Maapolitiikalla varmistetaan kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen ja riittävä tonttitarjonta.
Maapolitiikalla kaupunki varmistaa raakamaavarannon riittävyyden.
Siinä huomioidaan, kuinka hyödyt ja kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti myyjän, kaupungin ja uusien asukkaiden kesken.
Kaupungin maapolitiikkaa ohjaa myös arkkitehtuuripoliittinen ohjelma.
Tässäkin kuussa kaupunki on ostanut ja vaihtanut maata
Kaupungin ensisijainen maanhankintakeino on vapaaehtoinen kauppa tai vaihto, mutta tarvittaessa käytössä on myös lunastusmahdollisuus. Kaupunki sekä osti että vaihtoi maa-alueita tässäkin kuussa, kun toukokuun kaupunginvaltuusto antoi luvat ja lisämäärärahat kahteen esitykseen.
Tuorein kaupungin tekemä maan osto liittyy Raumantien alueeseen, josta kaupungin omistukseen hankittiin 13,6 hehtaaria. Kiinteistö on Pajalan teollisuusalueen pohjoispuolella. Kaupunki on hankkinut kiinteistöjä ja määräaloja raakamaaksi Raumantien alueelta jo 2000-luvun alkupuolella. Nyt tehdyn kiinteistöoston kauppahinta oli 255 000 euroa ja osto vaati valtuuston siunauksen lisämäärärahalle.
Samassa kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunki sai luvan vaihtaa maa-alueita asunto-osakeyhtiön kanssa Kalannin keskustan Pankkitien–Pruukintien–Tunnelitien alueella. Alueella olevat leikkikenttä- ja lähivirkistysalueet sekä as oy Keskus-Kalannin omistuksessa ollut Pankkitien katualueen omistus siirtyy kaupungille.
Kaupungilta siirtyy puolestaan talon edessä oleva pysäköintialue asunto-osakeyhtiön omistukseen. Vaihto tehdään ilman erillisiä rahasuorituksia.