Uudenkaupungin ravintolatarjonta on kehittynyt viime vuosina. Kaupungissamme on nyt sen sortin ravintolakattaus, että Uusikaupunki voi hyvin nousta ruokaturistien kohteeksi. Michelin-ravintoloita meillä ei ole, mutta ei niitä ole Naantalissakaan ja Turussakin vain yksi.
Tämänkokoisissa kaupungeissa on tyypillistä, että kun lähdetään syömään ulos, mennään pitsalle tai kebabille. Meillä on huippuravintoloita, joissa voi nauttia etanoista, viiriäisistä, pippuripihveistä, terriineistä ja tartareista. Niiden lisäksi ravintoloistamme saa trendipitsoja ja hampurilaisia. Uudessakaupungissa tuskin olisi näin hyvä tilanne, elleivät myös kaupunkilaiset itse käyttäisi ravintolapalveluita. On hienoa, että uusikaupunkilaiset osaavat arvostaa hyvää ruokaa ja ovat valmiita myös maksamaan siitä. Meistä asiakkaistahan se on kiinni, että ravintolat menestyvät.
Uudessakaupungissa menee muutenkin hyvin. Vaikka takana ovat koronavuodet ja autotehtaalla on jouduttu vähentämään väkeä, liikkeitä ja palveluita on tullut lisää. Uusikaupunki on osallistunut vuodesta 2019 alkaen keskustan elinvoimalaskentaan, jossa on mukana 35 kaupunkia eri puolilta Suomea. Tuoreessa selvityksessä Uusikaupunki sai elinvoimaluvuksi 3,57, kun kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 2,42. Viime vuonna Uudenkaupungin elinvoimaluku oli 3,51, palvelutarjontamme on siis vain vahvistunut. Vain yhdeksässä kaupungissa elinvoimaluku on kasvanut vuodesta 2020 lähtien. Uusikaupunki on näistä yksi.
Kun Naantaliin vertaa, meillä on enemmän ravintoloita ja myös enemmän kauppoja. Naantali voittaa Uudenkaupungin vain yhdellä mittarilla: kaupallinen tiiviysluku on Naantalissa korkeampi. Tämänkin voi tulkita niin, että Uudenkaupungin keskustan alue on kasvamassa. Sekään ei ole huono asia.
Teija Uitto