Suomessa esiintyy kolme käärmelajia. Ahvenanmaalla harvinaisena elävää kangaskäärmettä ei moni ole onnistunut näkemään luonnossa. Laji on piilotteleva ja arka. Se pyydystää ravinnokseen sopivan kokoista saalista: liskoja, jyrsijöitä ja linnunpoikasia. Kovin paljoa ei suomalaisista kangaskäärmeistä ja niiden elintavoista tiedetäkään, sillä niistä ei ole juuri tehty tutkimusta.
Toinen kotimainen käärmelajimme on tutumpi rantakäärme. Sen on luonnossa liikkuja saattanut kohdata varsinkin veden äärellä. Nimensä mukaisesti rantakäärme viihtyy saalistamassa järvien, jokien ja meren rannoilla. Se pyydystää ravinnoksi sekä maalla eläviä pieniä eläimiä että uimalla ja sukeltamalla vesieläimiä, kuten kaloja ja sammakoita.
Rantakäärmettä tavataan melko yleisenä etelärannikolla ja Lounais-Suomessa sekä sisämaan järvialueilla. Pohjoisimmat havainnot ovat Oulun korkeudelta.
Kangaskäärme ja rantakäärme ovat molemmat rauhoitettuja Suomen luonnonsuojelulain nojalla. Niitä ei siis saa häiritä tai vahingoittaa, tappamisesta puhumattakaan. Toisin on aivan näihin aikoihin asti ollut maamme kolmannen käärmelajin kyyn laita.
Kyy on Suomen yleisin käärme. Se on myös ainut myrkyllinen käärmelajimme. Kyyn myrkyllisyys tosin on harvoin vaarallista perusterveelle aikuiselle. Kyy saalistaa vaanimalla ja puraisee saaliseläintä ruiskuttaen myrkkyä tämän elimistöön. Sen jälkeen se odottaa, kunnes myrkky tappaa saaliin.
Usein saaliseläin pääsee pureman jälkeen pakoon joitain metrejä, mutta kyy jäljittää sen tarkalla hajuaistillaan.
Kyy sulattelee kokonaisena nielemäänsä saalista useamman päivän ennen kuin sille tulee uudestaan nälkä. Myös kyyn myrkkyvarastot tyhjenevät saalistaessa ja käärmeen elimistö muodostaa uutta myrkkyä taukopäivien aikana.
Kyy ei mielellään käytäkään myrkkyä turhan päiten. Yleisesti ottaen se myös mieluummin väistää uhkaavia petoja kuten ihmistä. Mikäli käärme ei pääse pakoon, se yrittää ensiksi pelotella sihisemällä ja tekemällä valehyökkäyksiä uhkaa kohti. Jos kyy uhattuna puree, se voi tehdä niin myös käyttämättä myrkkyään. Noin puolessa tapauksessa kyyn puremista käärme ei ruiskuta myrkkyä.
Siinä missä rantakäärmettä on hyödyllisenä pienjyrsijöiden torjujana jopa houkuteltu navettoihin hyödylliseksi asukkaaksi, on kyyn roolina ollut olla vihattu ja pelätty.
Kesäkuun alusta lähtien kyykin saa kuitenkin uudessa luonnonsuojelulaissa hieman turvaa: jatkossa kyytä ei saa enää suin päin tappaa, vaan se pitää pyrkiä ensisijaisesti siirtämään pois pihapiiristä – mikäli käärmeen kanssa ei pysty elämään sovussa naapuruksina.
Teksti: Lily Laine, kuva: Lily Laine