Vuoden 2017 lukemiin kasvua on tapahtunut huomattavasti, sillä silloin kolareita oli vain 117. Erityisesti valkohäntäpeurojen osuus onnettomuuksissa on lisääntynyt reippaasti.
Uudessakaupungissa onnettomuuksissa oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna osallisena 114 valkohäntäpeuraa, 67 metsäkaurista ja kahdeksan hirveä.
Valkohäntäpeurojakolarien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Vuonna 2017 valkohäntäpeurakolareita sattui 67. ”Pahin” vuosi oli 2020, jolloin kolareita oli 120.
Myös metsäkaurisonnettomuuksien määrä on hieman kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Hirvien osuus on sen sijaan pysynyt vuodesta toiseen melko muuttumattona.
Viime vuonna Uudessakaupungissa sattui myös yksi villisikakolari.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtui Fennian tiedotteen mukaan viime vuonna Varsinais-Suomessa yli 3 500, kun määrä oli edellisvuonna vajaa sata vähemmän. Vielä viisi vuotta sitten Varsinais-Suomessa sattui lähes tuhat onnettomuutta viime vuotta vähemmän.
Valkohäntäpeuraonnettomuuksia sattuu erityisesti Loimaalla, Pöytyällä ja Salossa. Toisin kuin useimmissa kunnissa, Loimaalla vahingot ovat viime vuosina vähentyneet. Metsäkaurisvahingoissa korostuvat puolestaan Parainen, Salo ja Turku.
Toukokuu on keväällä varsinaista onnettomuuksien huippuaikaa, mutta valkohäntäpeuravahingot lähtevät kasvuun jo huhtikuussa.
Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Lisäksi hirvieläinten vasat jäävät keväällä tiettyyn aikaan omilleen, jolloin ne saattavat eksyä autoteille.
– Hirvieläinonnettomuuksia, erityisesti valkohäntäpeurojen kanssa, sattui viime keväänä toukokuussa reippaasti edellisvuotta enemmän, mutta kesäkuussa määrä puolestaan laski, sanoo Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen .
Vuoden vaarallisin kuukausi on kuitenkin marraskuu.
Suomen Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat arvioineet valkohäntäpeurakannan pienentyneen viime vuodesta. Riistakeskuksen mukaan sekä valkohäntäpeurojen että metsäkauriiden saalismäärä väheni noin yhdeksän prosenttia helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella.
Aiemmin hirvieläinten määrä on kasvanut vuosittain huomattavasti. Luonnonvarakeskuksen uuden kannanarviointimallin mukaan Suomessa oli viime talvena noin 120 000 valkohäntäpeuraa, lähes 14 prosenttia edellistalvea vähemmän.
Metsäkauriin kannan koosta ei ole tarkkaa arviota. Saalismäärät laskivat hieman viime vuodesta ja helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yli 18 000 metsäkaurista. Sitä ennen määrät ovat olleet useampana vuonna kasvussa.
– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat erityisesti Lounais- ja Etelä-Suomen riesa, jossa on samalla paljon liikennettä mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Oikeastaan ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.
