Varsinais-Suomen keskustan aluevaltuustoryhmä oli kutsunut Martikaisen ja ison joukon Varhan virkamiehiä sekä aluevaltuutettuja kertomaan Varhan tilanteesta.
Martikainen kertoi, että parhaillaan Varhassa ollaan yhtenäistämässä eri kunnissa olleita toimintatapoja. Tavoitteena on etsiä parhaat toimintatavat, ottaa ne käyttöön ja saada rahat riittämään.
– Terveydenhoidossa on vielä aika hyvä ymmärrys, että kun tuota tehdään, se on hyvä. Sosiaalipalveluiden puolella kuva hämärtyy, miten työtä pitäisi tehdä, että lastensuojelua tarvitaan vähemmän.
Martikainen totesi, että Varsinais-Suomessa on noin 20 prosenttia enemmän sote-neliöitä kuin esimerkiksi Pirkanmaalla.
– Sielläkin kuitenkin tehdään samat palvelut kansalaisille. Siinä mielessä palveluverkko mietityttää.
Hän korosti, että palveluissa ei enää noudateta kuntarajoja, ja että sote-keskuksen palveluverkko voi olla erilainen kuin esimerkiksi vuodeosastojen tai ikääntyneiden palveluissa.
– Suomessa rahat ovat aika vähissä ja tiukempaa on tulossa johtuen siitä, kun väestö ikääntyy. Se kiihdyttää henkilöstöpulaa ja meidän työmäärää, hän kuvaili haastavaa yhtälöä.
– Vaikka me paperilla mitä suunnittelisimme, kaikki on kiinni siitä, saammeko henkilökuntaa. Henkilökunnan saatavuus ratkaisee todella monia asioita.
Ikääntyneiden palveluiden aluejohtaja Kirsi Routi-Pitkänen kertoi, että alue 1:n eli Laitilan, Pyhärannan, Uudenkaupungin, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun alueella yli 75-vuotiaita on 6 486 ja väestöä kaikkiaan 52 115. Laitilassa ikäihmisten osuus väestöstä on 12,2 prosenttia ja Uudessakaupungissa 14,6 prosenttia. Ikääntyneiden määrä kuitenkin kasvaa voimakkaasti.
Ikääntyneiden palveluissa on tavoitteena purkaa laitoshoitoa ja painottaa kotihoitoa sekä lisätä yhteisöllistä asumista.
– Suurimmat haasteet meillä ovat lakisääteisten henkilöstömitoitusten saavuttaminen sekä palkkaerot eri alueilla, hän totesi.
Kotihoidon päällikkö Hanna Laine selosti, miten omaishoitajia pyritään tukemaan entistä enemmän jaksamisessa.
– Tavoitteena on tuoda enemmän omaishoidon lomitusta kotiin. Se on tykätty hoitomalli ja sitä meillä on tarkoitus laajentaa.
Myös kuntouttavaa päivätoimintaa omaishoidettaville ja muistisairaille on tarkoitus lisätä.
– Laitilan Pirtissä on jo alkanut omaishoidettavien päivätoiminta ja Uudenkaupungin Sakunkulmaan sitä on suunnitteilla.
Avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Helenius kertoi sote-keskusten tilanteesta.
– Haasteena meillä on, että alueella on käytössä kolme eri potilastietojärjestelmää. Henkilöstöä ei saada helposti siirrettyä, koska pitäisi osata sen toisen alueen järjestelmä.
Haasteita sote-keskukselle tuo paitsi ikääntyneiden määrän kasvu, myös nuorten pahoinvointi.
– Lisäksi haastetta tuo kiristyvä hoitotakuu 1.9. Kiireetön vastaanotto pitäisi pystyä järjestämään 14 vuorokauden sisällä. Tätä yritetään ratkaista lisäämällä sairaanhoitajien itsenäisiä vastaanottoja.
Myös palkkaerot aiheuttavat kitkaa Varhan alueella. Helenius sanoi, että esimerkiksi Uudestakaupungista on siirtynyt työntekijöitä muihin Varhan toimipisteisiin palkan takia.
– Vajetta on hoitajista ja Laitilassa oli alkuvuodesta haasteellinen lääkäritilanne. Resurssia on yritetty korjata.
Perhekeskuspäällikkö Monica Mäenpää totesi, että rekryhaasteita on myös heillä. Myös Mäenpää oli huolissaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista, mikä lisää palvelutarvetta.
Tyksin vuodeosastojen toiminnasta oli kertomassa ylilääkäri Pia Lahtinen . Hän kertoi, että Uudessakaupungissa on tällä hetkellä toiminnassa kaksi 20 paikan osastoa sekä kotisairaala. Laitilan vuodeosastolla on 20 paikkaa.
– Osastot ovat olleet isompia ja se on tavoitteena myös myöhemmin. Meillä on vain hoitajista ja lääkäreistä niin kova pula, että valitettavasti kesällä joudutaan sulkemaan osastoja, hän pahoitteli.
Lahtinen korosti, että tilanne on korjaantumassa syksyllä.
– Laitilan vuodeosastolla ei ole ollut omaa osastolääkäriä, nyt rekrytointi on käynnistetty, mutta emme ole osastolääkäriä vielä saaneet.
Lahtinen kertoi, että potilaat pyritään sijoittamaan lähimmälle hoitotarvetta vastaavalle osastolle. Aina se ei vain ole mahdollista:
– Nyt paikkapula on ollut niin kova, että potilaita on sijoitettu ristiin rastiin. Meidän potilaita täältä on ohjautunut myös muualle.
– Hiukan hirvittää kesä, mutta eiköhän tästä selvitä, kun meillä on rautaiset ammattilaiset, hän huokaisi puheenvuoronsa lopuksi.
Pelastustoimintaa edusti tilaisuudessa pelastusjohtaja Vesa Halonen. Hän totesi, että pelastustoiminnassa ei ole tehty tähän mennessä muutoksia, mutta niitä on tulossa.
– Meidän on muutettava organisaatiota monestakin syystä. Yksi on, että tämä maailman poliittinen tilanne on muuttunut. Myös tehokkuutta on lisättävä. Meidän on varauduttava siihen, että Suomi tulee kohtaamaan pelastajapulan.
Vuodeosastojen kesäsulut
Uudessakaupungissa osasto 1 on kiinni 19.6.–16.7., osasto 2:lla on tämän ajan 30 paikkaa. Osasto 2 on suljettuna 17.7.–13.8. ja osasto 1:n paikkamääränä on sen ajan 30 paikkaa.
Laitilan vuodeosaston sulku on 22.6.–23.7.
”Hoitajiksi opiskelevilla pitäisi olla edes kohtuullinen kielitaito”
Teija Uitto
Tilaisuudessa myös yleisö ja keskustan aluevaltuutetut saivat äänensä kuuluviin. Aluevaltuutettu Tanja Raisto-Elo totesi, että jos viime vuosi oli Varhan rakentamisessa pikajuoksua, niin nyt on alkanut maraton.
– Varha on imeväisikäinen, emme osaa vielä edes kontata. Varha on toiminut vasta viisi kuukautta, hän muistutti.
Aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Jouni Mutanen harmitteli, että sote-uudistus käynnistyi vasta nyt.
– Uudistus olisi pitänyt tehdä jo 10–15 vuotta sitten. Ajankohta on nyt vaikein mahdollinen. Väestö ikääntyy ja meillä on iso, vaikeutuva henkilöstöpula. Kustannukset nousevat. Koronan jäljiltä on hoitovelkaa, kunnista paljon perittyjä ongelmia ja tehtävänä on mittasuhteiltaan valtava uudistus. Mitään tällaista ei ole toteutettu Suomessa koskaan ennen, hän summasi.
Yleisöä kiinnostivat pienemmät asiat, kuten miksi suuhygienisti ei anna laskua vastaanotolta lähtiessä kuten ennen sekä mistä sote-kyytejä nykyään saa.
Hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen kertoi, että laskutus on siirtynyt kunnilta Varhan omaan järjestelmään ja se on tuottanut alussa ongelmia. Hän vakuutti, että jatkossa laskutus nopeutuu.
Sote-kyyteihin tuli yleisölle sellainen vinkki, että niitä voi kysyä vammaispalveluista.
Yleisöstä kommentoitiin myös sitä, miten hoitajapulaa ratkaistaan työperäisellä maahanmuutolla.
– Meille tulee työssäoppijia, joilla ei ole kielitaitoa. Tilanne on vaikea, kun muutenkin on hoitajapulaa. Google-kääntäjällä yritetään sitten selvitä. Varhan pitäisi edellyttää oppilaitoksilta, että lähihoitajaksi opiskelevilla olisi edes kohtuullinen kielitaito, hoitoalalla työskentelevä nainen totesi.
Martikainen lupasi, että asia otetaan esille oppilaitosten kanssa käytävissä neuvotteluissa.