Ampumisen lisäksi merikotkan suurimmiksi uhiksi nousivat muut ihmisten toimet. Pieneksi huvennutta kantaa kohtasi viime vuosisadan puolivälissä ympäristömyrkkyjen aiheuttamat ongelmat. DDT, PCB-yhdisteet, dioksiinit ja metyylielohopea kertyivät luonnossa ravintoketjuihin.
Myrkkyaltistuksen seurauksena merikotkat muuttuivat joko kokonaan hedelmättömiksi tai niiden sikiöt kuolivat ennenaikaisesti ennen kuoriutumistaan. Myrkkyjen kertyminen myös ohensi munankuoria niin, että munat eivät kestäneet hautomista vaan rikkoutuivat.
Kun haitallisimmat myrkyt kiellettiin, alkoivat merikotkat vähitellen lisääntyä uudelleen. Merikotkien palautumista elinvoimaiseksi lajiksi vauhditti myös ympäristöjärjestö WWF:n suojelutoimet.
Merikotkat elävät vesistöjen lähellä. Aiemmin Ahvenanmaalla, Merenkurkussa ja Varsinais-Suomessa pesivä laji on kannan runsastuessa levittäytynyt rannikkoalueiden lisäksi myös sisämaahan. Siellä merikotkat viihtyvät kalavesien äärellä Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa.
Ravintoketjun huipulla elävällä aikuisella merikotkalla on vain vähän uhkia. Laittomia ampumistapauksia nousee esille ajoittain. Nykyään merikotkan vahingoittaminen tulee kalliiksi. Ympäristöministeriö on määritellyt sen arvoksi 7400 euroa, mikä on eniten kaikista lintulajeistamme.
Ihminen on silti monen muun merikotkaa uhkaavan ilmiön takana. Joitain merikotkia kuolee tuulivoimaloiden lapoihin. Suurempana uhkana ovat vieläkin ympäristömyrkyt. Luonnolle haitalliset lyijyhaulit ovat metsästyskäytössä sallittuja Ahvenanmaalla. Kymmenisen vuotta sitten tehdyssä kuolinsyytutkimuksessa selvisi, että kolmasosa maamme merikotkista kuolee hitaasti lyijymyrkytykseen.
Pohjois-Suomen merikotkat sekä nuoret yksilöt vaeltavat talvehtimaan etelämmäksi Lounais-Suomen ja Etelä-Ruotsin välille. Suuri osa linnuista talvehtii nimenomaan Ahvenanmaalla. Onkin nurinkurista, että Ahvenanmaan oma maakuntalintu ei ole turvassa nimikkomaakunnassaan.
Runsastuva merikotkakanta on herättänyt Ahvenanmaalla huolta vesilinnuista, etenkin haahkoista. Uhanalainen haahka pesii yhdyskunnissa. Merikotkat ovat oppineet, että pesivät haahkat ovat helppoa saalista. Haahkoja halutaan suojella sallimalla poikkeuksellisesti merikotkakannan harvennusmetsästys.
Sinänsä järkevän kuuloinen perustelu on vähemmän vakaalla pohjalla, kun selviää, että Ahvenanmaan haahkakantojen suurin verottaja oli vielä muutama vuosi sitten ihmisten harjoittama kevätmetsästys, joka on EU:n lainsäädännön vastaista.
Suuri petolintu herättää edelleen myös ihmisissä suuria tunteita.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala