Kärjessä ennätyksiä rikkonut keskimatkojen juoksija – Uudenkaupungin Urheilijoiden top 10 -yleisurheilutulokset

0
Sinikka Kontu (os. Tyynelä) juoksee kuvassa Laitilan Jyskeen paidassa, mutta hän edusti urallaan myös Uudenkaupungin Urheilijoita.

Uudenkaupungin parhaita yleisurheilutuloksia esittelevässä juttusarjassa siirrytään Uudenkaupungin Urheilijoiden huipputuloksiin.

Viereisessä taulukossa ovat seuran kymmenen yleisurheilutulosta, jotka sijoittuvat korkeimmalle Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tiedot on kerätty Tilastopajan tietokannasta toukokuussa 2023. Arviointiin on otettu suoritushetkellä Uudenkaupungin Urheilijoita edustaneiden henkilöiden tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista.

Kaikki taulukon tulokset ovat juoksulajeista. 1 500 metriä on tilastojen valossa erityisen vahva laji seuran urheilijoille. Suomen 1 176 parhaan 1 500 metrin naisjuoksijan joukossa on seitsemän UU:n edustajaa ja 1 528 nopeimman miehen joukossa heitä on peräti 13.

Esimerkiksi vuonna 1978 oli 142 nopeimman 1 500 metrin naisjuoksijan joukossa kuusi UU:n urheilijaa. Miesten 1986 vuositilastossa on puolestaan 239 parhaan joukossa seitsemän juoksijaa seurasta.

TOP4:ssä on kolme Sinikka Kontun (o.s. Tyynelä) tulosta. Parhaimmillaan Kontu suorastaan hallitsi suomalaista keskimatkojen juoksua. Hän on ainoa urheilija, joka on voittanut 800, 1 500 ja 3 000 metriä samoissa Kalevan kisoissa. Ja tämän tempun Kontu teki kahdesti (1977 ja 1978).

Hän on voittanut huimat 22 henkilökohtaista aikuisten Suomen mestaruutta, kun huomioidaan ulko- ja sisäratojen kilpailut sekä maastojuoksu.

Kontu edusti Suomea 1 500 metrillä Helsingin 1971 EM-kisoissa ja Münchenin 1972 olympialaisissa. Hän kuului Suomen MM-hopeaa ja -pronssia saavuttaneisiin maastojuoksujoukkueisiin ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa parhaimmillaan viides.

Maaotteluista hän keräsi suuren määrän voittoja ja pisteitä Suomelle. 1 500 metrin ennätys säilyi SE-tuloksena lähes 44 vuotta ja se on tätä kirjoitettaessa sijalla 542 koko maailman kaikkien aikojen tilastossa.

Vain kuusi suomalaista on juossut 110 metrin aidat Jyrki Kähköstä nopeammin. Ennätys 13,65 sekuntia on tehty Helsingin 1994 EM-kisoissa ja seuraavana vuonna hän edusti Suomea sekä ulko- että sisäratojen MM-kisoissa.

Kalevan kisoista Kähkönen saavutti 3 hopeaa ja 2 pronssia ja halli-SM-kisoista 3 hopeaa ja pronssin. 60 metrin aitojen hallitilastossa hän on upeasti neljäntenä. Kähkönen on monipuolinen urheilija ja hän on kymmenottelun Suomen tilaston 143:s.

Myös sijalta viisi löytyy pika-aitojen juoksija. Jussi Karppisella on useita nuorten sarjojen SM-mitaleita ja hän voitti 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden 1988. Karppinen oli samana vuonna kolmas aikuisten halli-SM-kisojen 60 metrin aidoissa. UU:n juoksijat saivat kaksi mitalia, sillä Kähkönen oli saman startin toiseksi nopein.

Harri Mannermaa edusti Uudenkaupungin Urheilijoita vain vuoden 1987, mutta hän ehti tehdä seuralle todella kovat maratonin ja puolimaratonin ennätykset.

Esimerkiksi viime vuonna vain yksi suomalainen pystyi juoksemaan puolimaratonin taulukossa näkyvää tulosta nopeammin. Hänen parhaaseen maratonaikaansa 2.20.21 ei yltänyt 2022 kukaan maamme juoksijoista.

Mari Leppälehto on maastojuoksun 20-vuotiaiden Suomen mestari vuodelta 1987. Hän teki samana vuonna hienon sarjan ratajuoksujen tuloksia, joista kolme löytyy viereisestä taulukosta. Leppälehto voitti 20-vuotiaiden SM-hopean 5 000 metrin ennätyksellään ja 10 000 metrin parhaalla ajallaan hän sijoittui kovatasoisten Kalevan kisojen seitsemänneksi.

Vuosi 1977 oli tilastojen perusteella Mauri Kontun ratajuoksujen huippukausi. Hän teki silloin viidellä juoksumatkalla ajat, jotka ovat edelleen noin tuhannen parhaan joukossa Suomen kaikkien aikojen tilastoissa.

Kontu sijoittui 3 000 metrin esteiden ennätyksellään Kalevan kisojen seitsemänneksi. Kärjessä olivat mm. lajin arvokisamitalistit Tapio Kantanen ja Ismo Toukonen . Vastaavalla ajalla olisi oltu mitaleilla joka kerta vuodesta 2004 lähtien ja usein palkinnon väri olisi ollut kultainen.

Muiden kuin juoksulajien suorituksista korkeimmalta löytyy Mika Aallon kymmenottelun tulos 6 973 pistettä vuodelta 1989, joka on Suomen tilaston sijalla 110. Keijo Turkki heitti vanhaa keihäsmallia 75,48 metriä 1984 (tilaston 134:s) ja Birgitta Rantala 46,80 metriä 1969 (137:s).

UU:sta on tullut myös menestyneitä kävelijöitä. Lasse Ala-Pietilä voitti maantiekävelyistä yhteensä viisi SM-pronssia ja yhden SM-hopean. Hän on 5 000 metrin sisäratakävelyn Suomen mestari vuodelta 1980 ja kahtena edellisenä vuotena sijoitus oli kolmas. Ala-Pietilä on peräti yhdeksällä maantie- ja ratakävelymatkalla Suomen kaikkien aikojen 44 nopeimman joukossa.

Viestijuoksutilastossa korkeimmalle sijoittuvat miesten 4×1500 metrin SM-pronssia voittanut joukkue vuodelta 1983 (tilaston 20:s) ja naisten 3×800 metrin joukkue vuodelta 1977 (23:s). UU:n kolmikko Sinikka Kontu, Hannele Ala-Pietilä ja Tarja Sainio voitti 70-luvun lopulla yhden kappaleen jokaisen väristä SM-mitalia maastojuoksun joukkuekilpailusta.

Uudenkaupungin Urheilijat on perustettu 1898 ja yleisurheilutilastoista löytyy mielenkiintoisia merkintöjä jo vuosisadan takaa. Tässä kirjoituksessa on esitelty vain muutamia seuran kärkiurheilijoista.

UU:n historiaan mahtuu valtava joukko naisia ja miehiä, jotka ovat kunniakkaasti kasvattaneet Uudenkaupungin yleisurheilumainetta.

Sami Tapanainen