Rantakadun ja Sepänkadun kulmatontille, Sepänkadun itäpuolelle valmistui 1890-luvun alussa laivuri Johan Palmrosin ja puoliso Evelinan perheen komea puutalo. Talo oli Rantakadun suuntainen ja päädyssä Sepänkadulle oli rivissä kolme ikkunaa koristelistoineen.
Johan Palmros kuoli vuonna 1912 ja leski ja neljä tytärtä perivät talon. Palmrosin omistaman tontin rakennuksissa oli vuosikymmenten aikana myös useita vuokralaisia. Yksi vuokralaisperheistä oli Uudenkaupungin kirkkoherra Jooseppi Simeliuksen perhe.
Jooseppi Simelius oli vihitty papiksi vuonna 1890 ja ennen Uuteenkaupunkiin tuloaan hän oli toiminut pappistehtävissä jo Kiimingissä, Nivalassa, Ylivieskassa, Kuopiossa ja Torniossa. Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherraksi hänet valittiin lokakuussa 1907.
Hän muutti puolisonsa Helmin kanssa tähän Rantakatu 23 sijainneeseen Palmrosin taloon vuokralle. Perheessä oli tässä vaiheessa myös pojat Paavo ja Heikki . Uudessakaupungissa perheeseen syntyivät Martti ja Aili ja myöhemmin, kun perhe oli jo muuttanut pois kaupungista, vielä tytär Anna .
Perheen nuorin poika Martti syntyi siis tässä talossa 17.9.1908. Simelius-nimi muuttui Simojoeksi vuonna 1928.
Jooseppi Simojoki muutti perheineen Uudestakaupungista Kuopioon vuonna 1918, mutta Simojoen sukua vaikutti kaupungissa myöhemminkin. Joosepin veli Yrjö Heikki Simojoki toimi Uudessakaupungissa kirkkoherrana vuosina 1926–1933. Perheen ja suvun kesäpaikkana Uusikaupunki säilyi senkin jälkeen.
1960-luvun puolivälissä tämän tontin komeat puutalot ja Sepänkadun varrella ollut tiilirakennus purettiin ja paikalle nousi viisikerroksinen kerrostalo alakerran liiketiloineen. Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherranvirasto oli tässä kerrostalossa ennen nykyisen seurakuntakeskuksen valmistumista 1980-luvun alussa.
Sepänkadun puolella uusissa liiketiloissa aloitti maaliskuussa 1966 toimintansa Kalervo Kallion autoliike. Autoliike edusti Citroen-, Neckar- ja Toyota-merkkejä.
Autojen ajaminen irrotetun näyteikkunan kautta liiketilaan oli oma operaationsa, jota lähiseudun lapset mielellään tulivat ihmettelemään. Autoja mahtui sisälle muutama ja vaihtoautoja oli parkeissa myös Sepänkadulla.
Kallion autoliike toimi tässä vuoteen 1978 saakka. Seuraavaksi liiketilaan tuli Suomen Työväen Säästöpankin konttori, jonka tiloissa avattiin myös Uudenkaupungin ensimmäinen seteliautomaatti. Pankkitoiminta loppui pankkikriisin syövereissä 1992.
Myöhemmin liiketilassa toimi myös vaateliike Putiikki SikSak, nyt siinä on Ravintola Luode. Saman rakennuksen toisessa katutason liiketilassa toimi pitkään kenkäkauppa ja suutarinliike Matti Kaija, joka oli aloittanut jo 1950-luvulla kadun toisella puolella.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
Seuraavissa kirjoituksissa kuljetaan vielä Rantakadulla ja kerrotaan tarinoita sen varrella olleista taloista, asuneista henkilöistä tai sattuneista tapahtumista.
Tässä kirjoituksessa ollaan Rantakadun ja Sepänkadun kulmatontilla, jonka osoite on nyt Sepänkatu 1.
Martti Simojoki oli merkittävä kirkollinen vaikuttaja
Mari Jalava
Martti Simelius myöh. Simojoki syntyi tällä paikalla olleessa Palmrosin talossa uusikaupunkilaiseen kirkkoherran perheeseen 17.9.1908. Koulunsa hän kävi pääasiassa Kuopiossa ja jatkoi sitten esi-isiensä jäljissä kirkolliselle alalle.
Simeliuksen puolelta hänen esi-isänsä olivat olleet joko pappeja tai lukkareita ainakin jo 1600-luvun lopulta alkaen. Martti Simojoki eteni pappisurallaan ja häntä onkin pidetty yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirkollisista vaikuttajista.
Hänet valittiin arkkipiispaksi vuonna 1964, jossa tehtävässä toimi vuoteen 1978 saakka. Tänä aikana, vuonna 1976, hän vihki Uudenkaupungin Vanhan kirkon uudelleen seurakuntakäyttöön sen kunnostustöiden jälkeen. Kirkko oli ollut vuosikymmeniä kaupungin museona.
Kerrostalon päätyyn paljastettiin Martti Simojoen muistokyltti vuonna 1973.
