Kaupungin viime vuosi meni talouden ja toiminnan kannalta hyvin ja jopa paremmin kuin odotettiin. Näin luonnehti tilinpäätöstä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) maanantain valtuustossa.
– Talousarviossa arvioitiin 3,8 miljoonan euron alijäämää, mutta se muuttui 0,2 miljoonan euron ylijäämäksi. Se on odotuksiin nähden varsin hyvin, Löfstedt summasi.
Viime vuosi oli kaupungin toiminnan kannalta melko työntäyteinen, koska Wintterin rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta, mutta myös sote-uudistus aiheutti paljon töitä koko vuodeksi.
– Kaupungin strategia valmistui viime vuonna ja teimme kaupunkikonsernissa omistusjärjestelyitä. Fuusioimme kaupungin omistamat vuokratalot ja reagoimme myös Ukrainan tilanteeseen. Lisäksi aloitimme viime vuonna hallintosääntöuudistuksen teon, Löfstedt listasi.
Kaupungin talousjohtaja Anne Takala muistutti, että vuosi 2022 oli kaupungille viimeinen vuosi ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Vuoden vaihtuessa noin puolet kaupungin työntekijöistä siirtyi hyvinvointialueelle.
– Viime vuosi oli kohtuullisen mukava vuosi, josta on hyvä jatkaa eteenpäin. Olen jo vuosia sanonut, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa ja, että olemme sumussa, mutta nyt en enää tiedä, miksi sitä kutsuisi, kun sumukaan ei oikein riitä. Olemme todella epävarmoilla vesillä ja tulevaisuus on täynnä kysymyksiä, mutta sama tilanne on melkein kaikilla Suomen kunnilla, Takala totesi.
Viime vuosi oli investointien vuosi, ja kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat yhteensä 22,9 miljoonaa euroa. Kaupungin suurimmat investoinnit olivat monitoimijatalo Wintteri 9,25 miljoonaa euroa, A-sairaalan korjaukset 2,63 miljoonaa euroa, Kalannin koulu 1,26 miljoonaa euroa, liikekeskustan elävöittäminen 1,1 miljoonaa euroa, Merituulikodin korjaukset 0,76 miljoonaa euroa ja koulujen väistötilojen rakentaminen 0,5 miljoonaa euroa.
– Vuosi 2022 oli yhä myös kriisien vuosi. Oli kolmas koronavuosi, josta selvittiin pelättyä paremmin. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, jonka johdosta kaupunkiin tuli liki 300 turvapaikanhakijaa. Inflaatio ryöpsähti ja korot nousivat. Kaupungin työllisyystilanne heikkeni, mutta oli edelleen hyvä. Kaupungin asukasluku laski huolestuttavasti, Takala listasi.
Kaupungilla on korkosuojauksia, joita on myös uusittu, joten kaupungin korkokulut olivat viime vuonna maltilliset.
Kaupungilla oli paljon kertaluonteisia tai tilapäisiä tuloslaskelmavaikutteisia menoja ja tuloja. Tällaisia ovat eri koulujen väistötilakustannukset, ateriapalveluista tulleet lisäkustannukset sekä liki 4,5 miljoonan euron kertapoistot, jotka tulivat Pohitullin koulun keittiön ja Viikaisten koulun purusta.
– Vuosikate kattoi suunnitelmapoistot, mutta ei kertapoistoja. Lainakanta kasvoi viime vuonna 11,7 miljoonaa euroa, Takala sanoi.
Kaupungin verotulot nousivat 6,4 prosenttia eli 4,3 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kasvoivat 3,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin verorahoitus oli 106,1 miljoonaa euroa eli siinä oli Takalan mukaan kasvua 7,8 miljoonaa euroa vuoteen 2021 verrattuna.
– Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit kasvoivat 68,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaupungin lainakanta oli viime vuoden lopussa 55,6 miljoonaa euroa eli 3 680 euroa asukasta kohden. Kuntien lainakantojen keskiarvo koko maassa on 3 359 euroa asukasta kohden, Takala kertoi.
Kaupungin taseessa oli ylijäämää 1 179 euroa asukasta kohden. Taseen kumulatiivinen ylijäämä oli viime vuoden lopussa 17,8 miljoonaa euroa.
– Valtionosuuksien uusi pysyvä taso vahvistuu vasta tulevana syksynä. Uuden hallituksen hallitusohjelma ja mahdolliset säästötoimenpiteet voivat jatkossa leikata verotuloja ja valtionosuuksia, tiivisti Takala.
Takala totesi, että ennusteiden mukaan Suomen liki 300:sta kunnasta ensi vuonna 260 tekee joko nollatuloksen tai jää alijäämäiseksi.
– Noin 21 kuntaa vastaa ensi vuonna kolmesta neljäsosasta kuntien tuloksesta, Takala totesi.
Maanantaina kokoontunut kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden viime tilikaudelta.