E2 Tutkimus selvitti sitä, miten toisaalta suomalaiset maatilat ja toisaalta ukrainalainen kausityövoima ovat selviytyneet kahdesta peräkkäisestä isosta kriisistä.
Ensin vuonna 2020 tuli koronapandemia, joka sulki maiden rajoja ja vaikeutti kausityövoiman liikkuvuutta. Kaksi vuotta myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Koska Suomeen saapuvasta kausityövoimasta jopa 90 prosenttia tulee Ukrainasta, molemmat kriisit koettelivat sekä maatilayrittäjiä että kausityöntekijöitä laajalti.
Yrittäjissä koronapandemia herätti huolen siitä, saadaanko sato kerättyä, jos työvoima ei pääse maahan.
– Monilla yrittäjillä lupaprosessit olivat ihan kesken. Ne, jotka olivat jo aloittaneet lupien hakemisen olivat paremmassa asemassa, Atte Penttilä kertoo tutkimuksensa julkistamistilaisuudessa.
Koronapandemia oli Ranta-Marjojen yrittäjän Timo Rannan mukaan hankala, koska se tuli täysin yllättäen eikä vastaavia kriisejä ollut vielä ollut.
– Nyt on jatkuva kriisi päällä, mutta kaikesta on tähän asti selvitty kekseliäisyydellä, Ranta sanoo.
Koronakriisi sulki rajat niin Suomessa, Ukrainassa kuin muuallakin maailmassa. Tämä tarkoitti sitä, että työntekijöiden maahan saamiseksi piti tehdä töitä. Työ kannatti, sillä Ranta-Marjat sai 70 prosenttia tarvitsemastaan työvoimasta.
Penttilän tutkimuksessa selvisi, että niille maatilayrittäjille, jotka on jo vuosien ajan työllistäneet kausityöntekijöitä, Ukrainan sota tuli todella lähelle. Ranta-Marjojen yrittäjätkin kertovat sodan koskettaneen.
– Sotia on maailmassa ollut aina, mutta aiemmin ne ovat olleet kaukana meistä. Nyt se tuli ensimmäistä kertaa lähelle, ja tuttuja työntekijöitämme on jo kuollut siellä. Luulimme ja toivoimme, että se on nopeasti ohi, mutta nyt näyttää, ettei se lopu ollenkaan, Rantakin sanoo.
Tutkija Atte Penttilän mukaan kriisejä on tärkeää tutkia, koska vaikka kriisejä ei voida estää, niistä voidaan oppia.
– Tutkimus lisää meidän ymmärrystä yksilöiden ja yhteiskunnan kriisin kestävyyttä laajemmin.
Penttilän tutkimuksen on rahoittanut MTK-säätiö.
Kausityö
Kausityöllä tarkoitetaan maatalouden sekä matkailun alalla tehtävää työtä, jota tehdään tiettyinä vuodenaikoina, esimerkiksi vihannesten viljelyä ja korjuuta sekä puuntaimien istutusta.
Suurin osa, jopa 90 prosenttia, Suomeen saapuvista kausityöntekijöistä tulee Ukrainasta.
Vuonna 2021 Suomeen tuli noin 16 000 kausityöntekijää.
Vuonna 2022 Suomeen tuli noin 50 000 ukrainalaista, joista osa tuli kausityöhön ja osa sotaa pakoon.
Lähteet: MTK.fi, E2 Tutkimus
Kriisit vaikeuttaneet kausityöhön lähtemistä
Työnjohtajana työskentelevä valkovenäläinen Anton Pazniakou on työskennellyt Ranta-Marjoilla viisi vuotta.
Kun koronakriisi puhkesi keväällä 2020, suurin ongelma oli Pazniakoun mukaan päästä Suomeen. Rajamuodollisuudet EU:n rajalla kestivät hänen mukaansa kaksi kertaa kauemmin kuin ennen koronapandemiaa.
Työnjohtajana Pazniakou opasti tilalle saapuneita työntekijöitä suojautumisessa. Ilmassa oli myös huolta tulevasta.
– Sosiaalisessa mediassa levisi pelko, että me kaikki kuolemme virukseen, Pazniakou kertoo.
Ukrainalainen Nadiia Kachkurovska on työskennellyt Ranta-Marjoilla jo viidentoista vuoden ajan. Kun koronakriisi puhkesi, hänellä oli vaikeuksia päästä Suomeen. Lopulta Ranta-Marjat järjestivät charter-lennon, jonka kyydissä myös Kachkurovska pääsi Suomeen.
Myös sota on Kachkurovskan mukaan vaikeuttanut kausityöhön lähtemistä.
– Ihmiset haluaisivat tulla, mutta heillä ei ole rahaa.
Sota koskettaa Kachkurovskan elämää henkilökohtaisella tasolla. Hänen 20-vuotias poikansa opiskelee yliopistossa Ukrainassa. Äiti pelkää poikansa joutuvan armeijaan.
– Nyt hän opiskelee, mutta jos jotain tapahtuu, hänet voidaan ottaa armeijaan, Kachkurovska kertoo.
Kachkurovskan aviomies työskentelee jo armeijassa lääkärinä.
Kahden peräkkäisen kriisin vaikutusta tutkittiin myös kausityöntekijöiden näkökulmasta.Tutkimukseen osallistuneet kausityöntekijät kokivat erityisesti Suomeen pääsemisen vaikeaksi. Kaikki eivät päässeet lähtemään, ja heille, jotka pääsivät Suomeen pääseminen oli vaikeaa ja kalliimpaa kuin aiemmin.
Sotaa paenneiden oli mahdollisuus hakea tilapäisen suojelun statusta, joka mahdollisti työn aloittamisen ennen työluvan saapumista. Tämän moni koki tärkeäksi.
– Työt voitiin aloittaa heti ennen kausityöluvan tai vastaavan saamista. Se on nopeuttanut prosessia huomattavasti, tutkija Atte Penttilä sanoo.
Osa tutkimukseen vastanneista työntekijöistä on myös kielteisiä kokemuksia muun muassa raskaaksi koetusta byrokratiasta ja kalliista työnvälityspalvelusta.
Hanna Hyttinen