Suomessa tuotettujen vihannesten ja marjojan valinta ruokapöytään tukee myös kestävää kehitystä. Tähän on olemassa useampikin syy.
Vaikka varhaisvihannesten ja marjojen kasvattamiseen tarvitaan usein kasteluvettä, niin Suomessa tiloilla käytetty vesi on pääosin luonnon pintavettä. Näin veden käyttö kasteluun ei kuormita vesijohtoverkostoa tai häiritse puhtaan juomaveden saatavuutta.
Toinen syy on se että tutkimusten mukaan torjunta-aineiden käyttö on meillä vähäisempää lämpimiin Euroopan maihin verrattuna. Kylmä talvi pitää tuholaiskannat kurissa.
Lisäksi kotimaisten vihannesten ja marjojen kuljetusmatkat ovat suhteellisen lyhyitä. Niitä ei tarvitse kuljettaa laivoilla tai lentokoneilla. Parhaimmassa tapauksessa oman kaupan valikoimista löytyy lähituottajien tuotteita, usein jopa saman päivä maasta nostettuja tai poimittuja. Lähellä tuotettuja tuoreita herkkuja löytää ainakin kesällä torilta ja tilojen omilta myyntikojuilta.
Kotimaisten kasvisten suosiminen auttaa myös maaseutua säilyttämään elinvoimaisuutensa.
Luonnonvarakeskuksen julkaiseman ravintotaseen ennakkotietojen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 135 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa, lähes 15 kiloa kalaa, 11 kiloa kananmunia, 55 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.
Tuoreista hedelmistä noin kolmannes oli banaaneja. Kotimaisen vaihtoehdon keksiminen banaanille on haastavaa, sillä kyseinen hedelmä on helppo kuljettaa mukana, se maistuu melkein kaikille ja täyttää mukavasti. Kestävää kehitystä olisi kuitenkin korvata välipalabanaani vaikka vispipuuroannoksella.
Suositusten mukaan meidän tulisi syödä päivittäin noin puoli kiloa kasviksia. Nyt tämän suosituksen täyttäminen on helppoa ja herkullista.
Maija Ala-Jääski