Särjet, muurahaiset ja naakat näyttävät meidän ihmisten silmin saman näköisiltä. Opimme usein tunnistamaan jonkin eläimen lajilleen, mutta yksilötasolla tunnistaminen on vaikeaa. Lintulaudalla vierailevista talitiaisista voi kenties erottaa sukupuolen tarkasti havainnoimalla, mutta sen tarkempaan harvemmin pystymme.
Mitä vieraampi jokin laji on, sitä vaikeampaa on tehdä siitä yksilöllistäviä havaintoja. Ihmisen kumppanina elävät kesyt eläimet tulevat meille helpommin tutuksi. Tunnistamme useimmiten oman lemmikkimme, mutta yhtä hyvin voimme oppia erottamaan hyötyeläimet yksilöllisesti. Lampuri tunnistaa lampaat ulkonäöltä, ratsutallin pitäjä erottaa hevoset toisistaan.
Kesyjen eläinten tunnistamista helpottavat ulkonäön lisäksi apukeinot. Hyötyeläimet merkitään usein esimerkiksi korvamerkein. Lemmikeistä suuri osa mikrosirutetaan ja niillä voidaan käyttää erilaisia pantoja tai valjaita.
Tunnistamista helpottaa myös henkilökohtainen suhde eläimeen. Kun yhdessä viettää paljon aikaa, alkaa vieraammankin eläinlajin edustajasta huomata yksilöllisiä piirteitä.
Useimmat laumaeläimet tunnistavat toisensa yksilöinä. Monet Suomen luonnossa elävät nisäkäslajit, kuten susi ja mäyrä, ovat sosiaalisia laumaeläimiä. Saadessaan elää rauhassa ne muodostavat pysyviä reviirejä. Mäyrien pesäkolot ja käytäväverkostot voivat periytyä sukupolvelta toiselle. Laumassa on tärkeää tietää, kuka kukin on.
Eri eläinlajien aistimaailma voi olla hyvin erilainen kuin ihmisten. Kalat hengittävät kiduksillaan, eli ne suodattavat vedessä olevaa happea verenkiertoon. Veden mukana kalat saavat erilaisia aistiärsykkeitä ympäristöstään ja muilta kaloilta. Useilla kalalajeilla on hyvä haju- ja makuaisti, ja joillain lajeilla makunystyjä on suun lisäksi muuallakin kehossa.
Parvessa elävien kalojen tiedetään olevan sosiaalisia. Särkikaloihin kuuluvat pienet seeprakalat muodostavat yksilöiden välisiä kiintymyssuhteita, jotka eivät liity lisääntymiseen. Tästä voisi päätellä, että parvikalat voivat tunnistaa saman lajisia parven jäseniä yksilötasolla.
Kekomuurahaiset jakavat sekä saman kodin että samat geenit. Kaikki ahkerasti hääräävät työläiset ovat useimmiten saman kuningattaren munimista munista kuoriutuneita. Ne tunnistavat saman keon jäsenet kemiallisten signaalien avulla. Sisarukset siis tuoksuvat tutuilta, toisen keon asukkaat vierailta.
Eläinten sosiaaliset suhteet ovat kiinnostavia ja monelta osin meille ihmisille vielä tuntemattomia. Emme ole vielä kovinkaan varmoja siitä, mitkä kaikki eläimet tunnistavat toisiaan, minkä tasoista tunnistaminen on tai miten se tapahtuu.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala