Kaksi sinänsä hyvin erilaista päätöstä, joskin vastuu jää yhä kansalaisille. Kukaan ei pakota sohvalta ylös, eikä kukaan väkisin kaada olutta kurkusta alas.
Jotkut sanovat, että olut on mitä mainioin palautusjuoma urheilusuorituksen jälkeen, miksei sen aikanakin. Moni viettää aikaa mieluummin kapakoissa kuin kuntosaleilla, joten miksi emme yhdistäisi näitä kahta tekijää. Aivan, kuten lihaksetkin tarvitsevat harjoitusta kehittyäkseen ja kasvaakseen, ei maksakaan ilman kovaa treeniä laajene.
Vitsit sikseen, joskin perinteinen juhannus kuvastaa hallitusohjelmaa näiltä osin mitä osuvimmin: liikutaan luonnossa mökillä, otetaan muutama olut ja soudellaan veneellä, ehkä pelataan ulkopelejä. Liikuntaa ja olutta. Lihakset ja maksa. Näiden kahden välillä on tietysti löydettävä sopiva tasapaino, jotta juhannus sujuisi mahdollisimman mukavasti. Kumpikin saattaa, yhdessä tai erikseen, liiallisissa määrin, aiheuttaa loukkantumisia ja ikäviä tuntemuksia kehossa seuraavana päivänä.
Juhannus on juhlana sellainen, johon liittyy paljon perinteitä. Tänäkin vuonna moni osallistunee perinteiseen juhannusbingoon, eli hukkuneiden määrän veikkaamiseen rahaa tai muuta palkintoa vastaan. Toisen epäonnisuus on toisen onni, jos niin voi sanoa. Toisaalta veikkaamiseen osallistuvista suuri osa häviää myös, mutta panos on paljon pienempi kuin oma henki.
Näin se toimii maailmassa yleensäkin, harvassa asiassa, jos missään, on vain voittajia. Myös politiikassa tulee usein tehdä tietoinen valinta sen suhteen, kuka saa, ja kuka ei. Niin on sekä vasemmistolaisen, että nyt vallitsevan oikeistolaisemman politiikan kohdalla. Juhannusbingossakaan kaikille parasta tulosta toivova optimisti ei koskaan voita, mutta pessimisti saattaa tehdä kohtuullisen tilin.
Koska joku häviää aina, on yksilön itsensä vastuulla, mahdollisuuksien rajoissa tietenkin, varmistaa, ettei ainakaan häviä liikaa. Juhannusanalogiaa jatkaakseni, jokainen voi varmistaa tärkeimmän, eli oman selvitymisensä, pitäytymällä kohtuudessa juhannuksen menojuomien kanssa, ehkä käyttämällä pelastusliivejä vesillä, ja auttaa muita tekemään saman huolehtimalla heidänkin hyvinvoinnistaan. Aina kyse ei ole siitä, kuinka paljon voittaa, vaan siitä, ettei häviä kaikkea.
Huolimatta siitä, mitä valtio, tai mikä tahansa päättävä elin, tekee tai jättää tekemättä, ei voi sanoa, etteikö Suomessa olisi maailman mittakaavassa melko hyvät mahdollisuudet päättää itse elämästään. Hyvin yksinkertaistettuna ja nyansseja liiaksi huomioimatta, liikkumattomuus on liikuntakykyisille ihmisille valintakysymys, kuten on oluen liiallinen juominenkin. Omilla valinnoilla on oman elämän peruspilarien kannalta mitä suurin vaikutus. Sitä ei kannata epähuomiossa tai tietoisesti ulkoistaa kenenkään muun vastuulle.
Toivon jokaiselle miellyttävää ja oman itsensä näköistä juhannusta. Liikkukaa ja nauttikaa turvallisesti. Tai jos ette, tehkää sekin päätös ainakin tietoisesti ja riskit tunnistaen.
Patrick Paldanius
toimittaja