Jokamiehenoikeudet jäävät historiaan. Tai eivät itse oikeudet jää, vaan niistä käytetään Metsähallituksen linjauksen mukaisesti termiä jokaisenoikeudet. Luonnosta saa edelleen nauttia tuttuun tapaan retkeillen ja liikkuen.
Jos mikään ei muutu, niin miksi uusi nimi? Eikö olisi helpompaa käyttää samaa kaikille tuttua nimitystä?
Käyttämämme kieli määrittelee todellisuutta ympärillämme. Jokaisenoikeuksien kohdalla nimiuudistus liittyy siihen, että halutaan korostaa luonnon saavutettavuutta aivan kaikille. Nimen muuttuminen voi tuntua turhalta tai ärsyttävältä. Se miten puhumme, vaikuttaa kuitenkin vähitellen myös siihen, miten ajattelemme asioista.
Moni luontoon liittyvä sana luo jokaiselle meistä hieman erilaisia mielikuvia, jo alkaen sanasta luonto. Joku ajattelee, että luonto pitää sisällään käytännössä aivan kaiken kodin ulko-oven ulkopuolella liikuskelevan ja kasvavan. Toinen näkee tienpientareella rehottavat vieraslajit tai vapaana liikkuvat kissat uhkana alkuperäiselle luonnolle.
Kolmas pohtii filosofisesti sitä, mikä on ihmisen rooli luonnossa ja onko jatkuva muutos ihmistoiminnan seurauksena väistämättömän luonnollista kehitystä.
Jokaisenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen etu. Oikeuksiin kuuluu muun muassa tilapäinen oleskelu ja yöpyminen sekä vesistöissä uiminen ja veneily. Tärkeää on, että jokaisenoikeuksia hyödyntävät eivät aiheuta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muille luonnossa liikkujille. Myös kotirauhan rikkominen on kiellettyä.
Luonnonsuojelualueilla sekä esimerkiksi maanpuolustuksellisesti tärkeillä tai muutoin poikkeuksiksi määritellyillä alueilla jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Luontoretkeä itselle vieraalle alueelle suunnitellessa kannattaa tutkia sen verran karttaa, että ei epähuomiossa tule eksyneeksi luvattomille alueille tai toimineeksi kielletyllä tavalla.
Luontoa kunnioittava retkeilijä huolehtii sallituilla alueilla liikkuessaan siitä, että ympäristölle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Omat retkellä syntyneet roskat kannetaan kotiin asti, kasvillisuutta ei tarpeettomasti vahingoiteta, ja luonnon asukkaiden rauhaa kunnioitetaan.
Toivottavasti jokaisenoikeudet tuovat luonnosta nauttimisen entistä useammalle osaksi elämää. Ajatus siitä, että ihan kuka tahansa voi lähteä retkelle oman kotinsa lähettyviltä löytyvään luontoon on erityisen juhlan paikka.
Ainutlaatuinen luontomme saa ansaitsemaansa huomiota myös erilaisten vuosittaisten teemapäivien myötä. Näistä näkyvimpiä ovat kesäkuinen luonnonkukkien päivä ja elokuun viimeisenä lauantaina vietettävä Suomen luonnon päivä, joka on myös liputuspäivä. Molemmat juhlapäivät on perustettu 2000-luvulla. Luontosuhteemme voi syventyä uusien juhlien, näkyvyyden ja sanoittamisen kautta.
Arvostetaan yhteistä luontoamme yhdessä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala