Avomaan mansikat alkavat kypsyä tällä ja ensi viikolla. Esimerkiksi Kalannissa sijaitsevan Liisalan tilan satokausi käynnistyi tämän viikon maanantaina, kun ensimmäiset mansikat poimittiin myyntiin.
– Kausi käynnistyy vähitellen, alkuviikosta tuli vielä pieniä määriä, mutta jos kelit pysyvät näin lämpiminä, niin marjat kypsyvät nopeasti, Liisalan tilan emäntä Teija Leino kertoo.
Vähän matkan päässä myöskin Kalannissa sijaitsevan Luotosen marjatilan pääsatokausi alkaa vasta ensi viikolla.
– Ensi viikko ja sitä seuraava viikko ovat meille parasta mansikka-aikaa. Satokausi on vähän myöhässä, koska kesäkuun alun hallayöt hidastivat kasvua, Luotosen tilan emäntä Hanna Helin-Luotonen lisää.
Leino ja Helin-Luotonen arvioivat, että tämän kesän mansikkasadosta olisi tulossa hyvälaatuista.
– Loppuviikoksi on nyt luvattu sateita, joten katsotaan, mitä se tekee sadolle, mutta tällä hetkellä raakileita on mukavasti ja niistä näyttäisi tulevan meheviä, Leino summaa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että sadosta on tulossa oikein hyvää ja makeaa. Se on kuitenkin ilmoista kiinni ja jo päivän sade vaikuttaa asiaan, Helin-Luotonen huomauttaa.
Liisalan tilan mansikat kasvatetaan luomutuotantona pellossa ja tilan päälajikkeiksi on kokemuksen kautta valikoitunut bounty, polka ja lumotar.
– Arvelisin, että näin kuivilla ja kuumilla keleillä mansikan satokausi on kolmessa viikossa ohi. Aurinkoiset kelit takaavat sen, että mansikat kypsyvät makeiksi, mutta vesipitoisena kasvina marja vaatii myös vettä. Tasapainotteluahan tämä on, Leino lisää.
Mansikka kestää raakilevaiheessa sateen, mutta kypsä mansikka ei siedä rankkasadetta.
– Se kärsii ulkonäöllisesti, mutta ei se maku sateesta muutu. Makeimpia ovat loppukesästä kypsyvät pienet mansikat, Leino lisää.
Luotosen tilan parin hehtaarin pelloilla kasvatetaan perinteisesti polkaa, koska se on hyvänmakuinen ja runsassatoinen.
– Polka on hyvä ja luotettava marja, ensin siitä tulee isoa mansikkaa ja sen jälkeen pientä, mutta pienet ovat kuin makeita karkkeja. Pieniä marjoja on kuitenkin vaikeampi poimia ja ostajat haluavat mieluummin isompaa marjaa, Helin-Luotonen toteaa.
Tänä vuonna Luotolan tilalla kokeillaan myös uutta falco-nimistä lajiketta.
– Testaamme, tuleeko siitä makeaa marjaa. Saamme taimesta marjoja maisteluun jo tänä vuonna, Helin-Luotonen sanoo.
Työntekijäpulasta Liisalan tilalla ei ole kärsitty, vaan vanhat työntekijät ovat tänäkin vuonna kasvattamassa ja poimimassa mansikoita. Luotosen tilan pelloilla on töissä pääasiassa paikallisia nuoria ja Helin-Luotosen mukaan muutamille lisäkäsille voisi olla tarvetta.
– Ensi viikolle olisi tarvetta muutamalle työntekijälle, joten jos joku haluaisi tulla pellolle töihin, niin kannattaa ottaa yhteyttä. Nyt ei ole liian myöhäistä kysellä kesätöitä, hän vinkkaa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen myötä tullut yleinen kustannusten nousu vaikuttavat myös mansikan tuotantoon. Lisäkuluja on tullut aiempiin vuosiin verrattuna, joten Helin-Luotosen mukaan mansikan litrahintaa on hieman nostettu tälle vuodelle.
– Energiakustannukset ovat nousseet niin paljon, että ne ovat vaikuttaneet myös mansikan tuotantohintoihin, lisää myös Leino.
Fakta
Mansikanviljely Suomessa
Mansikkaa viljellään Suomessa yhteensä 4 144 hehtaarilla.
Kun hehtaarimäärä jaetaan tilaa tai yritystä kohden, keskikooksi saadaan hiukan yli neljä hehtaaria.
Tilakoko vaihtelee kuitenkin runsaasti.
Mansikkaa viljellään yhä enemmän myös kasvutunneleissa.
Niiden pinta-ala oli viime vuonna jo 71 hehtaaria.
Varsinais-Suomi kuuluu Suomen mansikanviljelyn päätuotantoalueisiin.
Viljelypinta-ala on vajaat 800 hehtaaria.
Tätä enemmän mansikkaa viljellään vain Pohjois-Savossa, jossa pinta-ala on noin 950 hehtaaria.
Lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto
Pääsatokausi heinäkuun puolessa välissä
Kotimaisen mansikan sesonki kestää nykyään liki puolen vuoden ajan, mutta mansikoiden pääsatokaudeksi lasketaan se, kun avomaalta alkaa kypsyä runsaammin mansikkaa. Mansikan pääsatokausi alkaa etelässä yleensä juhannuksen jälkeisenä viikkona ja siirtyy muutaman viikon sisällä pohjoiseen päin.
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan heinäkuun puolessa välissä koko Suomessa on jo käynnissä mansikan pääsatokausi.
– Myös pääsatokauden jälkeen on marjoja saatavilla runsaasti, koska avomaalla kypsyy satoa myöhäisemmistäkin lajikkeista ja myös tunneleista, liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen sanoo.
Wirtanen luonnehtii tämän kesän mansikoiden sato-odotuksia kohtalaiseksi. Hallavauriot ovat jääneet paikallisiksi ja noin 80 prosentilla mansikanviljelijöistä on käytössä kastelu, joten kuivuus ei ole niin suuri ongelma.
– Mansikkasadosta pitäisi tulla hyvälaatuista, eikä talvivaurioita ole juuri ollut, Wirtanen lisää.
