Väinö Ylen seisoo vihreässä puvussaan Kodisjoella Taidekoti Ylenin pihassa käsi ojossa, valmiina kättelemään. Siinä hän on ilmekään värähtämättä seissyt omassa kotipihassaan jo vuosikymmenien ajan. Satoi tai paistoi, niin hän toivottaa ihmiset tervetulleeksi veistosnäyttelyynsä.
– Betoni kestää säätä hyvin, sanoo pyhärantalainen Arja Alhoranta, 85.
Alhoranta ihastelee Taidekodin ulkotaideteosten kuntoa, hehkuvia värejä ja rouheaa pintaa. Taideteokset on kunnostettu muutama vuosi sitten. Alhoranta kertoo itsekin olleensa nuorempana kunnostamassa parikymmentä vuotta sitten kuolleen Väinö Ylenin töitä.
– Maalit ovat nykyään niin kestäviä.
Alhoranta tarttuu kuvaajan pyynnöstä Ylenin omakuvapatsaan käteen, vaikka kokeekin olevansa eri tason taiteilija kuin Väinö Ylen.
– Näin suuren taiteilijan edessä menee korvat luimuun.
Alhorannassa ja Ylenissä on paljon samaa. Molemmat ovat ite-taiteilijoita, joiden käsissä on syntynyt patsaita betonista.
Molempien omaan kotipihaan rakentuneet työt ovat myös saaneet kansainvälistä näkyvyyttä. Yhdysvaltalainen lehti Atlas Obscura valitsi Alhorannan luoman Hirvipuiston viitisen vuotta sitten maailman erikoisten matkailukohteiden joukkoon.
– Silloin kävijöitä tuli USA:sta ja Japanista saakka.
Ylenin taideteoksia on matkannut näyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ite Satakunnassa -kirjasen mukaan Taidekoti Ylen on yksi maamme merkittävimmistä ite-taiteen kokonaisuuksista.
Sekä Ylen että Alhoranta ovat kumpikin saaneet osansa kyläläisten hämmästelystä, kun he ovat tehneet asioita toisin kuin on tapana ollut. Alhorannan pihasta Kasitielle näkyy taivaaksi maalattu ulkorakennuksen katto. Kodisjokelaisilla taas oli 1970-luvulla ihmettelemistä, kun ahkerana työmiehenä tunnettu Väinö Ylen muutti navetan veistosnäyttelyksi.
Väinö Ylen ja Arja Alhoranta ovat Maaseudun Sivistysliiton verkkosivuilla Suomen tunnetuimpien ite-taiteilijoiden listalla. Molemmat ovat suhtautuneet positiivisesti kävijöihin, myös yllättäen pihalle tupsahtaviin.
– Se on minullekin voimavara, kun joku tulee. Silloin näkee toisia ihmisiä, kuulee heidän mielipiteitään ja jaksaa taas suunnitella uutta, Alhoranta sanoo.
Väinö Ylenin työhuoneeksi muutetussa kanalassa kerrotaan valojen syttyneen joka arkiaamu neljältä. Arja Alhoranta kertoo olevansa huono nukkumaan.
– Yö tulee pitkäksi, sitten täytyy jotakin suunnitella. Osan pystyy toteuttamaan, osan ei. Ei kaikkia haaveitaan saa toteutetuksi, hän pohtii.
Viimeisimpänä Alhorannan Hirvipuistoon on tullut peltitaidetta.
– Ideoita metallista olisi enemmänkin.
Yhdestä puusta veistettyjä taiteilijat eivät kuitenkaan ole. Väinö Ylen ryhtyi taiteilijaksi eläkkeelle jäätyään. Arja Alhoranta puolestaan kertoo työvuosien olleen energisintä aikaa.
– Kun on kova palo tehdä, siihen riittää aikaa ja voimaa. Kesäpäivät ovat pitkiä.
Sekä Alhoranta että Ylen tunnetaan tekijöinä. Ylen jätti jälkeensä satojen patsaiden kokoelman. Arja Alhoranta tunnustaa, että aina pitää olla jotain työn alla.
– Mikä on sen hienompaa, kun ihminen saa tehdyksi jotain.
Hän nostaa esille niinkin arkisen asian kuin haravoimisen, jolloin saa maiseman muuttumaan.
– Siitä tulee elämys ja luomisen ilo, kun käsillään pystyy jotain tekemään.
Kuten yleensä, saavutukset eivät synny yksin. Sekä Ylenin että Alhorannan taustalla puolisot ovat tukeneet ja auttaneet taiteen teossa. Väinöllä oli Hilma , Arjalla on Jukka .
– Jukka on hieno mies. Aina auttamassa.
Taidekoti Ylen on avoinna 1.–30. heinäkuuta keskiviikkoisin, torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–16. Pitsiviikolla eli heinäkuun viimeisellä viikolla näyttely on auki joka päivä. Tänä kesänä Ylenin Taidenäyttelyssä voi tutustua myös taiteilijavieraiden Heli Laaksosen, Miikka Lappalaisen, Tarmo Thorströmin ja Marja Lehdon töihin.
Iida Kauppi
Arja Alhoranta
Tehnyt työuransa vakuutusvirkailijana.
Löysi betonin ollessaan muurarin apulaisena. – Ajattelin, että tämä vasta on hieno materiaali.
Ensimmäinen työ oli kala, jonka suusta tuli vettä. Sitten syntyivät pingviinit, kurjet ja metso.
Alhorannan Hirvipuistoksi nimeämässä pihapiirin suurimpia töitä ovat hirvet ja hevoset.
– Hirven tekeminen oli unelmieni täyttymys. Se on luonnon kruunu.
Arja Alhoranta on tehnyt taidetta myös muista materiaaleista, muun muassa moottorisahalla veistettyjä toteemeja.
Pyhärannan hirvipuisto sijaitsee Valtatie 8:n varressa, osoitteessa Karjassilta 4, Polttila.
Väinö Ylen
Vuosina 1908–2000 elänyt Väinö Ylen oli muurari, mutta myös maanviljelijä, puuseppä ja mylläri.
Betonipatsaisiin hän taltioi arjen askareita, mutta myös historiaan jääneitä tapahtumia kuten Kodisjoen koulun palon vuodelta 1929. Lehdistä hän seurasi maailman tapahtumia, ja niinpä betonitöissäkin on 1970–1980 -lukujen julkkiksia kuten presidentti Mauno Koivisto tai urheilijat Sinikka Tyynellä (nykyään Kontu) ja Seppo Räty.
Osa patsaista kertoo entisajan työmenetelmistä, mutta osa aiheista on ajattomia kuten lapsettomuus.
Osa taiteesta on mobileteoksia eli niitä voi pyörittää joko käsivoimin tai niissä on käytetty kekseliäästi tekniikkaa. Esimerkiksi Kodisjoen kirkon kelloa soittaa vanhasta pesukoneesta otettu moottori.
Taidekoti Ylen sijaitsee Kodisjoen kylässä osoitteessa Kodisjoentie 1535. Kodisjoki kuuluu nykyään Raumaan.
Taidetärpit
Taidetalo Pilvilinna, Hiuntie 212, Uusikaupunki
Bonk museo, Siltakatu 2, Uusikaupunki
Kulttuurikeskus Cruselli, Kullervontie 11A, Uusikaupunki
Galleria-Taidelainaamo Horisontti, Alinenkatu 24, Uusikaupunki
Runokulman Galleria, Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki
Tupsula, Alinenkatu 24, Uusikaupunki
Pakkahuoneen kahvila, Pakkahuoneen tori 2, Uusikaupunki
Vehmaan kirjasto, Vinkkiläntie 17, Vehmaa
Taivassalo kirjasto, Ihattulantie 8, Taivassalo
Katriina Karikoski, Iniöntie 70, Kustavi
Katanpään linnakesaaren taidegalleria, Kustavi
Uudenkaupungin Merikeskus, Pakkahuoneentori 1, Uusikaupunki
Villa Aurelia, Sairaalantie 6, Laitila
Laitilan kirjasto, Kauppakatu 5, Laitila
Kustaa Hiekan lukutupa, Keskuskatu 8A, Laitila
Ite tulee sanoista Itse tehty elämä. Se on nykykansantaidetta, jota kansainvälisesti kutsutaan outsider-taiteeksi.
Ite-taiteilijat ovat itseoppineita. He luovat kekseliäitä ja omaperäisiä teoksia taidemaailman ulkopuolella, omassa arjen ympäristössään.
Helsingissä sijaitsevassa Kansallismuseossa avautui kesäkaudeksi Kesytön taide -näyttely, jossa on yli 40 outsider-taiteilijan töitä. Viime vuonna outsider-taidetta oli näyttävästi esillä Venetsian biennaalissa.
