Vuonna 1770 rakennettu Sundholman kartano on tullut myyntiin. Kyseessä on Uudenkaupungin alueen suurin ja vanhin säilynyt kartanorakennus. Tilaan kuuluu päärakennus, kaksi pihataloa, kaksi varastorakennusta ja viljamakasiini sekä uusgoottilaishenkinen käymälärakennus. Yhteensä kartanon alue tiluksineen on liki viisi hehtaaria ja tontti rajautuu meren rantaan.
Museoviraston mukaan Sundholman kartano on yksi Suomen keskiaikaisista asuinkartanoista. Se sijaitsee entisessä saaressa ja salmen rannalla, joten se kuvastaa keskiajan rakentamistapaa puolustuksellisine näkökohtineen. Kartano sijaitsee keskiaikaisen vesireitin varrella niemellä, joka aikoinaan on ollut erotettuna vallihaudalla mantereesta.
Kalannin eli silloisen Uudenkirkon pitäjän rannikko oli suureksi osaksi keskiajalla Arvassalon saarta. Se oli pääosin läänitetty Flemingin suvun Sundholman eli alkuaan Vanhakartanon kartanolle. Ensimmäinen tunnettu Vanhakartanon omistaja oli 1400-luvun lopulla Henrik Klaunpoika Fleming , joka siirsi kartanon nykyiselle paikalleen.
Kartanon merenpuoleinen osa on tehty valtioneuvos Joachim Flemingin 1400-luvulla rakennuttaman kivilinnan päälle. Pohjakerroksesta löytyy holvikellari ja keittiö.
Arkistolähteistä selviää, että esimerkiksi vuonna 1522 tanskalaiset hyökkäsivät mereltä Sundholmaan. He ryöstivät kartanon ja polttivat sen. Kartanon kiviosan muurissa on ollut nähtävissä hyökkääjien jättämät tuhot. Myös Krimin sodan jälkiä näkyy kartanossa, koska englantilaiset ampuivat päärakennukseen ainakin yhden laivatykin osuman. Pyöreä tykinkuula on yhä nähtävissä kirjaston hirsiseinässä.
Vuonna 1627 Sundholma siirtyi Flemingeiltä Oxenstierna- ja Leijonhuvud-suvuille. He eivät asuneet Kartanossa, vaikka omistivat sen vuoteen 1753 asti. Flemingien jälkeen ensimmäisenä kartanossa asui Sundholman vuodesta 1810 omistanut kapteeni Hans Jakob Tjäder .
Maaherra Johan Georg Lillenberg rakennutti 1770-luvulla pohjakerroksen päälle nykyiset asuintilat ja 1800-luvun alussa kartanoon on tehty vielä lisäosa. Vapaaherra Alexander Aminoff osti Sundholman Tjäderin tyttäreltä rouva Sophia Katarina Fattenborgilta vuonna 1859. Aminoffien suku on siitä lähtien omistanut Sundholman. Kartanon nykyinen ulkoasu on 1800-luvun lopulta.
Kartano on ollut 1980-luvulle saakka suvun ympärivuotisessa asuinkäytössä, mutta viime vuosikymmenet omistajien vapaa-ajanviettopaikkana. Kartanosta lisärakennuksineen ja maa-alueineen pyydetään liki miljoonaa euroa. Kauppaan kuuluu myös kartanon irtaimistoa.
Tämän viikon lauantaina Sundholman kartanolla on myös huutokauppa, jossa myydään Kaarina ja Lars-Thomas (Tom) Töttermanin jäämistö.