Kiistanalaisempi kohta hallitusohjelmassa koskee suurpetojen metsästystä. Hallitus aikoo jatkaa työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.
Monet tahot ovat jo pitkään toivoneet että Suomessa otettaisi mallia Ruotsista ja koko susikannalle määriteltäisi suotuisan suojelun taso. Määrittelyn tekisi eduskunta. Ruotsissa susien suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä. Tätä suurempi määrä on kannanhoidollisesti metsästettävissä.
Luonnonvarakeskuksen viime viikolla julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden toukokuussa 409 – 580 susiyksilöä 90 prosentin varmuudella. Arvio sisältää tänä keväänä syntyneet pennut. Talveen mennessä kanta laskee hieman, sillä vain osa pennuista selviää ensimmäisestä elinvuodestaan.
Avainkysymys lienee onko sopiva susikannan koko jo saavutettu? Ja mikäli kantaa halutaan vielä kasvattaa, mistä susille löytyy lisää elintilaa?
Lounais-Suomeen susi palasi vasta kymmenisen vuotta sitten. Nyt täällä on elää yksi maamme tiheimmistä susikannoista.
Viime vuosiin asti sudet ja ihmiset ovat tulleet näillä kulmilla toimeen yllättävänkin hyvin. Rauhallinen rinnakkaiselo on kuitenkin johtanut siihen, että sudet eivät enää väistä ihmistä. Kun ihmisissä ei ole mitään pelättävää, tulevat sudet yhä rohkeammiksi ja röyhkeämmiksi. Tämä lisää riskiä siitä että joku päivä voi sattua jotain ikävää.
Eduskunnassa olisikin keskusteltava suotuisan susikannan ja sen määrittelyn lisäksi siitä olisiko suden metsästys sallittava tiheillä susipopulaatioalueilla jo siksi että eläimiin palaisi takaisin villin eläimen luonnollinen pelko ihmistä kohtaan.
Tai pitäisikö edes karkotuslupia asutuksen liepeillä liikkuvien susien häätämiseksi saada nykyistä nopeammin ja mutkattomammin, vaikka vain yhdellä puhelinsoitolla.
Maija Ala-Jääski