Yksi lähes vuoden mittainen vaihe tuli Uudestakaupungista kotoisin olevalle Wenla Väärälälle päätökseen maanantaina, kun Nelosella esitettävä Diili-ohjelma päättyi kaksiosaiseen finaalijaksoon.
Noin vuosi sitten Väärälä lähetti hakemuksensa ohjelmaan ja maanantaina hänen kisansa päättyi finaalikolmikossa. Tunteet ovat pyörineet laidasta laitaan pitkän rupeaman jälkeen.
– Kun vuoden mittaisen projektin lopettaa, tuntuu haikealta, mutta samaan aikaan tuntuu todella helpottavalta, Väärälä kiteytti tunnelmansa.
Väärälän lisäksi ohjelmassa nähtiin 15 muuta kilpailijaa, jotka yrittivät selvittää tiensä finaaliin 12 tehtävän läpi. Finaaliin pääsi Väärälän ohella Tiina Räisänen ja Aki Keskitalo, joiden tehtävänä oli järjestää varainkeruutapahtuma lasten ja nuorten hyväksi.
Kilpailun voitti lopulta hotellinjohtajana toiminut Keskitalo, josta tuli ohjelman juontajana toimineen start up -yrittäjä Jaajo Linnonmaan operatiivinen johtaja hänen yritysmaailmaansa.
Väärälä muisteli toivoneensa kilpailun alussa ettei vain ensimmäisenä putoaisi ja salaisena haaveena olisi finaaliin pääsy.
– Kilpailun taso oli todella kova ja mukana oli kokeneita tekijöitä, niin ei sitä finaalipaikkaa olisi uskaltanut sanoa ääneen. Se oli jo iso juttu itselleni, että pääsin mukaan kilpailuun.
Kilpailun puolivälin jälkeen Väärälä alkoi itse huomaamaan, mihin hänen rahkeensa voivat riittää. Vaikka kanssakilpailijoilla voi olla erilaisia johtajan tai päällikön titteleitä, ne eivät lopulta merkitse mitään, kun kaikki ovat samalla viivalla.
– Se oppi on jäänyt vahvasti mieleen ja kannan sitä myös Diili-taipaleen jälkeenkin elämässä, että kukaan ei määrittele sitä, mihin pystyn.
Finaalitehtävässä Väärälän kanssakilpailijat olivat häntä kokeneempia, vanhempia ja tekivät asiansa oman muottinsa mukaan.
– Sitten olin minä luovana visionäärinä ja muutoshalukkaana ihmisenä. Se on kuitenkin mielestäni hyvä asia, että on erilaisuutta. Olen saanut palautetta, kuinka olen inspiroinut muita, mutta myös itseäni, hän kertoi.
Luova visionäärisyys ja muutoshalukkuus näkyivät varmasti Väärälän otteissa tavalliselle katsojalle ohjelman edetessä. Julkisuus ja tunnettavuus ovat kasvaneet ohjelman aikana, ja Väärälä onkin aktiivisesti kilpailun edetessä jakanut kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa.
– Tällainen pikkukaupungin tyttö, joka ei ole tottunut siihen, että kukaan tunnistaisi kadulla, niin tuntuihan julkisuus aluksi oudolta. Mielestäni on kivaa, että ihmiset tulevat juttelemaan, ja ohjelman myötä olen saanut uusia suhteita ja verkostoja. Se on virkistävää.
Kilpailun tehtävät olivat Väärälän mielestä monipuolisia, missä pääsi työstämään omia ideoita konkretiaksi. Finaalitehtävän lisäksi hänelle jäi mieleen tehtävä, jossa suunniteltiin ja toteutettiin brändivideo Superpesikselle.
– Heti sytyin tehtävästä ja en ole ikinä ollut niin onnellinen minkään muun työtehtävän parissa. Ohjaaminen, suunnittelu ja käsikirjoittaminen tuntui niin omalta jutulta.
Tehtävä 11 oli puolestaan kenties tämän Diili-kauden puhutuin tehtävä, sillä ryhmä, jossa Väärälä oli mukana, jäi kiinni huijaamisesta. Tehtävässä piti myydä t-paitoja auton takakontista, mutta puhelinta ei saanut käyttää.
Ryhmä kuitenkin käytti puhelinta, mikä paljastui johtoryhmässä kuunnellusta nauhoitteesta.
– Sillä hetkellä koin syyllisyyttä ja häpeää, mutta toisaalta en sitäkään hetkeä vaihtaisi pois. Suurimmat kompastumiset kehittävät myös eniten, Väärälä huomautti.
Nyt Diilin jälkeen teollisuustalouden diplomi-insinööri on päivätöidensä ohella suuntautumassa enemmän markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Hän perusti uuden yrityksen keväällä, missä hän suunnittelee luovia konsepteja ja tuottaa sisältöä sekä muille että itselleen.
– Lisäksi teen puhujan keikkoja, joissa aiheena on ”Mokaamisen hienous”. Siitä on tullut itselleni tärkeä aihe.
Uusikaupunkilaisille hän lähettää terveiset ja kiitokset kannustuksesta. Väärälä haluaa myös vinkata, mikäli paikallisilla yrityksillä on tarpeita sisällöntuotantoon ja markkinastrategiaan, niin yhteyttä saa ottaa.
– Aurinkoista kesää Uuteenkaupunkiin ja nähdään siellä, Väärälä toivotti.