Uudenkaupungin sataman viime vuoden tilinpäätös on valmistunut ja se oli ennakoitua parempi. Sataman liikevaihto oli viime vuonna 3,6 miljoonaa euroa ja siten 0,1 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Tilikauden tulos oli 0,7 miljoonaa ja samalla tasolla se oli myös edellisvuonna.
– Tilinpäätös oli kaikista haasteista huolimatta ennakoitua parempi. Ro-ro-liikenne ei pienentynyt ihan niin paljon kuin pelättiin ja muu liikenne satamassa oli kohtuullisen vilkasta, luonnehtii Uudenkaupungin satama oy:n toimitusjohtaja Teemu Vaahtera.
Ro-ro-liikenteellä tarkoitetaan aluksia, joiden lasti puretaan siirtämällä lasti pyörien päällä alukseen ja aluksesta pois perä- ja keularamppien tai sivujen kautta.
– Ro-ro-liikenteessä kulkee iso osa Valmet Automotiven tarvitsemista komponenteista, joten heidän tuotantonsa pieneneminen näkyy heti sataman liikennemäärissä, Vaahtera lisää.
Aiempina vuosina Uudenkaupungin satamasta on vuoroviikoin lähtenyt kaksi tai kolme laivalastillista upouusia mersuja maailmalle. Tällä hetkellä laivoja kuljetetaan yhdellä vuorolla viikossa.
– Ja aiemmin alukset keräsivät tullessaan kyytiinsä esimerkiksi Suomeen tilattuja tuontiautoja Ruotsista, mutta nyt alus tulee suoraan Saksasta, joten myös sataman kautta kulkevien tuontiautojen määrä on vähentynyt, Vaahtera toteaa.
Uudenkaupungin sataman kautta kulkee yhä osa läntiseen Suomeen meriteitse tuoduista uusista ja käytetyistä autoista.
– Viimeisen vuoden sisään meille ei ole tullut uusia asiakkaita, mutta esimerkiksi Nordic Soyan tuonti- ja vientimäärät ovat pysyneet tasaisina. Teräspalveluyhtiö Feonille on kulkenut aiempaa enemmän terästä, Vaahtera kuvailee.
Feonin teräksen tuontimäärät ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana tasaisesti. Uudenkaupungin sataman kautta yritys tuo Suomeen metallilevyjä ja -rullia.
Sataman kautta kulki viime vuonna 700 tuhatta tonnia tavaraa, kun se edellisvuonna oli vielä noin 861 tuhatta tonnia. Sataman huippuvuosi oli 2019, jolloin miljoonan tonnin tavararaja meni rikki. Viime syksynä sataman portista kulki viikkotasolla edestakaisin tuhatkunta traileria, nyt alle 500.
– Sataman tilanne oli viime vuoden lopulla hyvin tasainen, mutta tästä vuodesta odotamme heikompaa. Autotehtaan tuotanto oli pysähdyksissä tammikuussa ja helmikuussa oli ahtaajien parin viikon mittainen lakko, joten jo lähtökohdat tälle vuodelle ovat aiempaa heikommat.
Sataman kautta kuljetetaan irtolastitavarana metallin ja soijan lisäksi myös esimerkiksi soodaa. Suurin osa näistä tavaroista myös välivarastoidaan satamassa joko lämpimissä tai kylmissä halleissa.
– Sataman hallit ovat yhä täydellä käytöllä ja tarvittaessa mietimme satamanoperaattori Stevenan ja uusien asiakkaiden kanssa uusiakin halleja. Tosin tällä hetkellä aluelaajennuksia tai hallien rakennussuunnitelmia ei ole viritteillä, vaikka uusista investoinneista neuvotellaankin koko ajan, Vaahtera sanoo.
Satama hankki viime vuonna lisäalueita Suukarissa, kun se osti Kalasataman Kiinteistöjen rakennuksen ja tontin vuokraoikeuden sekä Lännen Meritien tontin.
Vaahtera uskoo sen verran lujasti Valmet Automotiven tulevaisuuteen ja jälleen uuteen nousuun, ettei hän aio ruveta rakentamaan esimerkiksi sataman ro-ro-liikenteelle varatuille kentille uusia halleja, vaikka joku sitä kysyisikin.
– Kaupunki on tottunut autotehtaan aaltoliikkeeseen, joten eiköhän sieltä nousta taas, hän lisää.
Satama on tehnyt parin viime vuoden aikana suurimmat investoinnit ja perusparannukset, joten Vaahtera ei ole kovin huolissaan Uudenkaupungin kaupungin omistaman satama oy:n tulevaisuudesta, vaikka tämä vuosi aiempaa hiljaisempi olisikin.
– Sataman taloustilanne on hyvä. Minun työni on katsoa eteenpäin ja nyt ehdimme viedä eteenpäin esimerkiksi uusia kehitys- ja turvallisuusasioita.
Pari viikkoa sitten satamassa järjestettiin suuronnettomuusharjoitus, jossa sataman väki ja pelastusviranomaiset harjoittelivat kuvitteellisen kemikaalionnettomuuden pelastustöitä.
– Opimme paljon hyviä juttuja ja perehdyimme erityisesti tiedonkulkuun. Oli kuitenkin hienoa havaita, että kaikki toimivat pelastussuunnitelman mukaan.
Satamassa aloitettiin viime vuoden marraskuussa projekti reaaliaikaisen kentänhallintajärjestelmän luomiseksi. Sen avulla jokaisen sataman kentälle parkkeeratun trailerin ja auton sijainti olisi tiedetty tarkalleen. Onko järjestelmä tuonut sille kaavailtuja raha- ja aikasäästöjä?
– No ei, koska hautasimme sen projektin. Nykyteknologia ei vielä oikein taipunut siihen, että kustannustehokkaalla sensorimäärällä olisi pystytty valvomaan koko satamaa. Ei se projekti silti hukkaan mennyt, koska satama ja palveluntuottaja oppivat paljon, Vaahtera lisää.
Uusikaupunki oli Suomen satamista etunenässä pilotoimassa uutta järjestelmää, mutta kamera- ja tutkajärjestelmät eivät toimineet riittävällä tasolla.
– Toki sen kariutuminen harmittaa, koska lähdimme täysillä siihen mukaan. Sopimus oli kuitenkin sataman kannalta hyvä ja selvisimme hankkeen kariutumisesta rahallisesti melko kuivin jaloin, Vaahtera toteaa.
Veneiden kausipaikat uusitaan seuraavaksi Suukarissa
Veneiden kausipaikkojen kunto on puhuttanut kaupungissa jo vuosia. Venepaikkoja on kuitenkin kunnostettu jo useamman vuoden ajan.
– Teemme osion kerrallaan ja muutaman vuoden päästä kaikki kausipaikat ovat ihan viimeisen päälle, Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera lupaa.
Viimeisimpänä on kunnostettu Sorvakon venelaiturit ja ne valmistuivat tänä keväänä yhtä laituria lukuun ottamatta.
– Seuraavaksi Suukarista uusitaan kolme laituria ja Sorvakon viimeinen vanha laituri vaihdetaan, Vaahtera sanoo.
Suukarin venepaikkoja vuokranneita on lähestytty kyselyllä, jonka avulla on selvitetty, mitä palveluita ja minkälaisia laituripaikkoja Suukariin halutaan jatkossa. Suukariin on tulossa ainakin aiempaa enemmän kävelyaisapaikkoja.
– Vastauksia tuli yhtä monenlaisia kuin vastaajiakin, mutta eiköhän niistä saada kerättyä tarpeeksi dataa, jotta voimme tehdä suunnitelmat Suukariin, Vaahtera lupaa.
Neljän laiturin uusimistyöt aloitetaan syksyllä venekauden päätyttyä. Talven alkamisajankohta vaikuttaa siihen, valmistuvatko työt tämän vuoden puolella vai jatketaanko niitä vielä keväällä.
– Nämä ovat aina isoja investointeja, koska nytkin puhutaan sadoista tuhansista euroista. Ne ovat kuitenkin satsaus tulevaisuuteen ja laadukkaat laiturit kestävät hyvänä vuosikymmeniä, Vaahtera toteaa.
Veneiden kausipaikat varataan käytännössä joka vuosi kaikki. Niitä on eri puolilla kaupunkia yhteensä 1 350.
– Yleensä jää yksittäisiä tyhjiä paikkoja esimerkiksi Kaupunginlahden pohjukkaan, joka on niin matala, ettei sinne moni halua veneellä kulkea, Vaahtera toteaa.
