Uusikaupunki on ohittanut palveluillaan Naantalin. Tämän paljastaa tuore elinvoimalaskenta, johon osallistui tänä vuonna 35 kaupunkia eri puolilta Suomea. Uusikaupunki on osallistunut laskentaan vuodesta 2019 alkaen. Kaupungin alueista laskennassa ovat olleet mukana keskusta sekä Ketunkallion ja Kurjenpolun kauppakeskittymät.
Liiketilavertailusta selviää, että Uusikaupunki on monella mittarilla Naantalia elinvoimaisempi. Uudessakaupungissa on esimerkiksi kauppoja 46, Naantalin keskustassa 35. Ravintoloistaan kuulu Naantali on jäänyt Uudenkaupungin jälkeen myös ravintoloiden määrässä: Ugissa on 21 ravintolaa, Naantalissa 15. Viimeisen kolmen vuoden aikana Uuteenkaupunkiin on avattu kolme uutta ravintolaa.
Arkipäivisin Uusikaupunki päihittää Naantalin palvelut mennen tullen. Uudessakaupungissa on avoinna arkipäivisin 97 liikettä, Naantalissa 61. Uusikaupunki voi tästä vielä hiukan jopa petrata, sillä Uudessakaupungissa on tyhjiä liiketiloja hieman Naantalia enemmän: Ugissa liiketiloja on tyhjillään 12, Naantalissa 8. Elinvoimalaskennan aikaan Ugin tyhjistä liiketiloista kolme oli kuitenkin remontissa.
Yhteensä liiketiloja Uudessakaupungissa on 179, Naantalissa 119. Sen sijaan kaupallisessa tiiviydessä Naantali voittaa: sen tiiviysluku on 2,39, Uudenkaupungin 2,02. Tiiviysluku lasketaan suhteessa keskustan pinta-alaan.
Elinvoimalaskennassa on huomioitu liiketilojen muutos vuodesta 2020 vuoteen 2023. Näiden kolmen vuoden aikana Uudessakaupungissa on lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden osuus kasvanut keskustassa ja laskenut hieman Ketunkallio – Kurjenpolun tarkastelualueella. Myös lauantaisin palvelevien ravintoloiden ja kahviloiden osuus on keskustassa noussut, Ketunkalliolla laskenut.
Sama ilmiö toistuu tyhjissä liiketiloissa: laskentavaiheessa keskustassa oli tyhjien liiketilojen osuus vähentynyt, mutta puolestaan Ketunkallio – Kurjenpolun alueella hieman noussut. Uudenkaupungin elinvoimaluku oli 3,57, kun se viime vuonna oli 3,51. Kaikkien kaupunkien keskiarvo tänä vuonna oli 2,42. Vain yhdeksässä kaupungissa elinvoimaluku oli kasvanut vuodesta 2020 lähtien.
Vahvinta keskustan kehitys on ollut arkipäivä-luokassa. Arkipäivisin toimivien liikkeiden määrä on kasvanut kymmenellä.
Myös isojen kaupunkien keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut muutoksia.
Tampere on kiihdyttänyt kärkeen ja Turku noussut Helsingin kantaan. Tampere sai elinvoimalaskennassa 150 pistettä. Laskennassa arvioidaan, että elinvoimaa on kasvattanut superkolminaisuus: ratikka, areena ja tunneli. Helsingin pistemäärä oli 138 ja Turun 136. Turun keskustauudistus ja ravintoloiden määrän kasvu ovat parantaneet Turun pistemäärää aiemmasta.
Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry on julkaissut avoimeen menetelmään perustuvia keskustojen elinvoimalukuja vuodesta 2012. Laskennan toteuttaa Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy.
Fakta
Näin elinvoimaa lasketaan
Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskenta perustuu liiketilaluokitukseen pääkäytön mukaan.
Kaupat ja ravintolat (ns. lauantaiyritykset) ovat keskustan elinvoiman kannalta tärkeimpiä.
Tyhjät liiketilat laskevat elinvoimaa.
Tulos suhteutetaan asukasmäärään. Näin syntyy vertailtavuutta ja valtakunnalliset keskiarvot.
Lähde: Kaupunkikeskustat.fi