Piru pyhän vuorella
Kustavi
Alunperin englantilainen, sittemmin ruotsalaistunut piispa Henrik oli ensimmäinen joka saapui ristiretkelle Suomeen käännyttämään suomalaispakanoita. Myöhemmin pyhimykseksi julistetun piispan maallinen taival päättyi Köyliönjärven jäälle, kun talonpoika Lalli iski kirkonmiestä kirveellä. Näin siis legendan mukaan.
Vakka-Suomessa on ollut vakaa usko siihen, että jos tai kun piispa Henrik todella purjehti Ruotsista Suomeen, niin hän seurueineen rantautui näille kulmille. Kustavin korkein kallioalue Sant Henrikin vuori, eli kotoisammin Henrikinvuoret on saanut nimensä juuri näin. Muistona piispa Henrikin eli Pyhän Henrikin rantautumisesta Kustavin rannikolle.
Piispan ohella Henrikinvuorella on tavattu myös itse piru. Paikallistarinoiden mukaan vuorella näet kummittelee Talinkorven Eerikki niminen piru.
Henrikinvuori löytyy Kunnaraisista.
Kyynelten kallio
Taivassalo
Vielä tänäkin päivänä on Taivassalon nuorisolla tapana koristaa tätä kalliota lehdillä, seppeleillä ja kukkasilla. Milloin pidetään täällä viattomia leikkipitoja eli huvituksia, milloin taas kaksi kihlattua nuorta tänne parhaita ystäviänsä sillä tavalla ylistämään tuota uskollista ja vakavaa rakkautta, joka voittaen kaiket ihmisjuonet pysyy hamaan kuolemaan asti lempeänä, kiinteänä jalona ja loistavana.
Taivassalon Kyynelten kallio oli tunnettu mestauspaikka ja erityisen tunnettu se on kahden rakastavaisen, Heikin ja Liisan, tarinasta. Tämän tarinan on myös alkuun lainattu Otto Andersin kirjannut ylös vuonna 1929. Tosin kukaan ei varmuudella tiedä ovatko Heikki ja Liisa koskaan edes eläneet.
Tarun mukaan Heikki ja Liisa olivat serkukset ja heistä tuli myös rakastavaiset. Parille syntyi yksi yhteinen lapsi. Heidän suhteensa ei kuitenkaan ollut sallittu ja tästä syytä heidät kaikki tuomittiin kuolemaan, lapsi mukaan lukien. Heikki mestattiin Kyynelten kalliolla ja Liisa poltettiin siinä vierellä roviolla.
Kyynelten kallion mestauspaikkaan liittyy myös muita synkeitä tarinoita. Paikka löytyy Taivassalosta Helsingintien varrelta.
Kiviaita keskellä tyhjyyttä
Vehmaa
Pellon raivaaminen oli luonteva syy rakentaa kiviaita. Näitä irtokivistä ladottuja aitoja löytyy peltojen pientareiden lisäksi myös pihoista, missä aidan tehtävä on ollut pihan ja puutarhan rajaaminen. Mutta miksi joku haluaisi rakentaa pitkän kiviaidan keskelle metsää?
Joku on joskus kuitenkin näin halunnut tehdä ja niinpä Vehmaan ja Uudenkaupungin rajalla sijaitsevan kallioalueen, Kirkkovuoren, poikki kulkee nyt kaksi vanhaa kiviaitaa. Toisella aidalla on pituutta noin 13 metriä ja toisella peräti 70 metriä eli ihan pikku-urakasta ei ole ollut kyse.
Syy siihen, miksi kiviaidat on rakennettu tälle paikalle ja kuka on ollut asialla, on mysteeri.
Näkymä on kuitenkin komea. Kirkkovuori sijaitsee Palkkisten kylässä, Kallisjärven ja Vähäjärven länsipuolella.