Joskus 1920–30-luvulla tuli Suomessa politiikkaan juristin koulutuksen omaava henkilö, joka oli aktiivinen AKS:n (Akateeminen Karjala-seura) jäsen. Talvi- ja Jatkosodan aikana hän esiintyi kirjoituksissa Pekka Peitsenä. Kun Saksan sotaonni kääntyi ja lopputulos alkoi häämöttää, hän kääntyi Rauhanpuolustajaksi.
Syksyllä 1944 solmittu välirauha edellytti sotasyyllisten saattamisen oikeuteen. Syyllisten nimeämisessä mainittu henkilö oli hyvin aktiivinen ja syyllisiksi nimetyt saivat jälkikäteen säädettyjen lakien mukaan aika kovat tuomiot. Hänellä oli hyvät suhteet sekä Valvontakomission johtoon että itse Staliniin. Aikaa kului, evakkojen siirtyminen järjestettiin, jälleenrakennus käynnistyi ja mittavat sotakorvaukset suoritettiin.
Vuonna 1956 tämä henkilö valittiin Tasavallan presidentiksi. Ei silloin kyselty, mitä hän oli parikymmentä vuotta aikaisemmin tehnyt. Presidenttinä hän jatkoi sitten lähes koko loppuikänsä milloin poikkeuslailla valittuna, milloin Neuvostoliiton järjestämän noottikriisin (Novosibirsk -61) tukemana. Ajat olivat muuttuneet ja ihmiset sen mukana.
Tähän päivään. Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan 2014 ja sen jälkeen isoja alueita Itä-Ukrainasta. Länsimaat paheksuivat, mutta riippuvaisina Venäjän halvasta maakaasusta ja öljystä se jäikin vain paheksumisen asteelle. Korona aiheutti vuodesta 2020 lähtien suurta haittaa sekä eri maiden terveydenhuollolle että yleensä elinkeinoelämälle, niin Suomessakin.
Vuonna 2022 käynnistyi Venäjän täysmittainen hyökkäys Ukrainan valtaamiseksi. Se havahdutti vihdoin länsimaat. Aika pian todettiin. että Ukraina taistelee meidän kaikkien puolesta ja tarvitsee paljon tukea, Samalla katkottiin suhteita Venäjään ja määrättiin pakotteita. Seurauksena oli energiapula ja raju hintojen nousu.
Suomessa tuettiin toisaalta elinkeinoelämää ja toisaalta vaikeuksiin joutuvaa väestönosaa runsaalla lainarahalla. Taloustilanne aiheutti myös voimakkaan inflaation, mitä keskuspankit pyrkivät hillitsemään nostamalla korkotasoa, jolloin lainojen korot nousivat.
Kevään 2023 eduskuntavaalien pääteemaksi nousi talouden elvyttäminen. Suomi on korkeasti verotettu maa, ei voi korottaa verotusta, siis jostakin on säästettävä. Tämä näkyi vaalituloksessa: Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat suurimmat. Kovien punnerrusten jälkeen syntyi juhannuksen alla hallitusohjelma.
Oppositiopuolueet, joiden hallituskaudella nämä ongelmat olivat syntyneet, ovat osoittaneet olevansa huonoja häviäjiä: sen sijaan, että ne rakentavasti kritisoisivat hallitusohjelmaa, he ovat hyökänneet lähinnä perussuomalaisten ministerien kimppuun muistelemalla, mitä joku on vuosia sitten sanonut tai kirjoittanut.
Eli ei ole ymmärretty, että ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Lisäikävyyttä tarjoaa RKP yhtyessään opposition kuoroon, vaikka se on ainakin muodollisesti hyväksynyt hallitusohjelman. Hallitusohjelman toteutuksen suunnitteluaikaa menee hukkaan turhaan nahisteluun.
Suomen puoluekentässä on selkeästi oikeisto ja vasemmisto. Näiden lisäksi on kaksi tuuliviiripuoluetta, jotka ovat valmiita mihin koalitioon tahansa, kunhan heidän agendansa tulee mukaan. Keskusta ei halunnut osallistua hallitukseen kokemansa rökäletappion jälkeen etenkin, kun se oli saavuttanut pitkäaikaisen tavoitteensa.
Tapani Caselius