Isostoiminnassa kuopat kuuluvat matkaan

0
Isoset Anni Saarinen, Tytti Suominen, Julia Hauta-alus ja Aamu Levanen Haukharjassa.

Uudenkaupungin seurakunnan kesän rippileirit ovat alkaneet ja isoset päässeet kunnolla työn touhuun. Viime viikolla järjestetyllä Kesä 2 -riparilla isosia oli mukana yhdeksän, ja heitä olivat muun muassa Aamu Levanen , Julia Hauta-alus , Anni Saarinen ja Tytti Suominen .

– Leirillä on ihan älyttömän kiva ja rento porukka. Meitä on monenlaisia isosia, kolmannen vuoden isosena toimiva Levanen kertoi.

– Rippileirillä on myös luotettavat ja hyvät leiriaikuiset, Hauta-alus, toisen vuoden isonen jatkoi.

Konkari-isosten lisäksi leirillä oli mukana myös ensikertalaisia.

– On ollut tosi kivaa, isostoiminta vaikuttaa mukavalta, Suominen kertoi.

– Olen iloinen, että tämä on ensimmäinen leirini isosena. Näin hieno leiri antaa hyvän kuvan isostoiminnasta. Voisin kyllä tulla tänne uudestaankin, Saarinen jatkoi.

Isosten mukaan rippileirillä pääsee monipuolisiin töihin. Heidän töihinsä kuuluu muun muassa raamatturyhmien pitäminen, iltaohjelman suunnitteleminen sekä järjestäminen, herätykset ja hartaudet

– Leirillä isoset ovat yksi peruspilareista. Aikuiset eivät pystyisi järjestämään leiriä yksin, me teemme täällä monipuolisesti hommia. Lisäksi myös yhteishengen luominen ja yleinen kaitseminen ovat pitkälti vastuullamme, Levanen kertoi.

Uudessakaupungissa isosia on nelisenkymmentä. Mukaan toimintaan lähdetään monista syistä.

– Kävin oman riparini Kuortaneella. Riparilla oli hauskoja isosia, jotka kannustivat minua lähtemään mukaan. Halusin päästä luomaan leirille hyvää henkeä, jota isoset loivat minunkin riparillani, Saarinen kertoi.

– Minun riparillani taas kysyttiin leiriläisiltä, haluaisiko joku lähteä kokeilemaan isostoimintaa. Suostuin, koska olin kuullut, että isostoiminta on hauskaa, Suominen jatkoi.

Uudenkaupungin seurakunnassa on tällä hetkellä 15-24-vuotiaita isosia. Monet konkari-isoset jatkavat toimintaa vielä useamman vuoden jälkeenkin.

– Nautin Haukharjassa olemisesta, enkä halunnut lopettaa yhteen ripariin. Haukharjan koko fiilis on niin ihana, että haluan aina palata, Levanen kertoi.

Hauta-alus on ollut seurakunnan toiminnassa mukana jo pitkään ennen rippikouluakin.

– Lapsena kävin tyttöleireillä ja oma riparini oli mahtava. Myös ryhmänohjaaminen on tuntunut minulle aina luonnolliselta. Siksi olen mukana isostoiminnassa ja käyn myös aktiivisesti lastenleireillä isosena.

Vaikka isostoiminta onkin isosten mukaan mukavaa, se ei aina kuitenkaan ole ruusuilla tanssimista. Isoset kertoivat, että toimintaan kuuluu myös omat haasteensa.

– Leiriläiset eivät aina tottele ja he saattavat kyseenalaistaa kaiken, mitä sanot. Silloin ei aina tiedä, mitä vastaisi, Saarinen totesi.

– Leiriläiset saattavat olla myös yhteistyöhaluttomia. Nuorilla angstia on aina matkassa, mutta leiriaikuiset onneksi puuttuvat siihen, Levanen jatkoi.

Hauta-aluksen mukaan haasteet voivat olla myös yksilöllisiä.

– Välillä isoset voidaan heittää suoraan syvään päätyyn, olettaen, että tiedämme, mitä teemme. 

Isosten mukaan isosen työhön kuuluu myös näiden toiminnassa kohdattujen pulmien ratkaiseminen.

– Tekemällä oppii. Pitää muistaa, että ei haittaa, jos ei aina ekalla kerralla onnistu. Kuopat kuuluvat matkaan, Hauta-alus jatkoi.

Suomisen mukaan isoskoulutuksesta oli paljon apua.

– Saamme oman seurakunnan väeltä monipuolisen isoskoulutuksen, jossa harjoitellaan taitoja leirejä varten.

Isoskoulutus alkaa joka syksy ja kestää puolisen vuotta. Sen aikana pääsee muun muassa auttamaan kirkossa ja seurakunnan tapahtumissa, sekä osallistumaan isosleirille.

Isoset kertoivat oppineensa paljon uutta isostoiminnasta.

–Siinä oppii yhteistyötaitoja, tutustuu uusiin ihmisiin ja saa eväitä elämään, Hauta-alus kertoi. 

– Toisaalta täällä oppii myös tuntemaan itsensä paremmin, Suominen jatkoi.

– Vaikka olemmekin töissä, leirillä on lämmin fiilis koko porukalla, Levanen totesi.

Isoset kertoivat myös nauttivansa toiminnasta ja saavansa siitä hyviä muistoja.

– Isoset täällä ovat ihan parhaita. Yleensä leiriltä löytyy ne omat ihmiset, joista syntyy myös ystävyyssuhteita, Hauta-alus kertoi.

Saarisen mielestä leireillä on hyvät aikuiset.

– Tuntuu turvalliselta, kun paikalla on aikuisia joille voi tarvittaessa puhua mistä tahansa.

– Lisäksi heiltä on helppoa kysyä apua tilanteessa kuin tilanteessa, Suominen jatkoi.

Levanen on ollut toiminnassa jo useamman vuoden ja mieleen on ehtinyt painua monia muistoja.

– On ollut leiriläisten toilailuja, jotka ovat saaneet jopa papin nauramaan. Yksi lempimuistoistani on viime kesän riparilta, jolla koko leiri heittäytyi mukaan leirillä järjestetyissä leikkimielisissä leirihäissä. 

Hauta-alus suositteli isostoimintaa nuorille.

– Kun on käynyt riparin, kannattaa lähteä kokeilemaan. Isostoiminta on mukavaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän