Sähköyhtiö Helenin Kalannin Mannersuon alueelle rakennuttama aurinkovoimala etenee. Kaikki kaadettaviksi suunnitellusta puustosta on kaadettu.
– Pääkomponenttien hankinnat, kuten esimerkiksi aurinkopaneelit, paneelien tukirakenteet ja sähkönjakeluasema on saatu neuvoteltua. Suunnittelu on edennyt hyvin ja olemme tekemässä lopullista maaston korkotarkastusta, Sähköyhtiö Helen Oy:n vanhempi projektipäällikkö Petri Polvilampi kertoo.
Puuston kevyt raivaus aloitettiin Kalannissa maaliskuun lopulla. Varsinaiset puiden hakkuut aloitettiin toukokuussa ja tällä hetkellä työmaalla tehdään valmisteluvaiheen töitä. Maa-alueet on joko ostettu tai vuokrattu maanomistajilta noin 40 vuodeksi.
– Aurinkovoimalan tekninen tarkennettu suunnittelu kesti odotettua kauemmin, mutta puuston kaato eteni suunniteltua nopeammin, Polvilampi selventää.
Sähköyhtiö Helen ostaa toimintavalmiin aurinkovoimalan norjalaiselta Ib Vogt -konsernilta. Tavoitteena on, että sähköntuotanto alkaa ensi vuoden loppupuolella. Tämän vuoden elokuussa Kalannissa aloitetaan aurinkopuistoon liittyvän tiestön ja tieliittymien rakentaminen.
– Lokakuussa on tarkoitus aloittaa ensimmäisten paneelirakenteiden asennus, Polvilampi lisää.
Kalantiin on nousemassa 206 megawatin aurinkovoimala, jonka vuosituotanto vastaa 11 000 omakotitalon tai 34 000 kerrostalokaksion vuosittaista sähkönkulutusta. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista rakenteilla olevista aurinkopuistoista.
Sähköyhtiö Helenistä todetaan, että Suomen kesät ovat valoisia ja viileitä, joten täällä aurinkopaneelien hyötysuhde on parempi kuin kuumemmissa olosuhteissa.
– Aurinkopaneelien vuosituotanto yltää eteläisessä Suomessa samalle tasolle kuin Pohjois-Saksassa ja siellä kuitenkin tehdään pioneerityötä aurinkosähkömarkkinoilla, Helenin verkkosivuilla todetaan.
Aurinkovoimalaa varten rakennetaan Kalannintien molemmin puolin yhteensä kolmisenkymmentä muuntamoa ja pieni sähköasema, jonka avulla paneelien tuottama sähkö siirretään Fingridin sähkönsiirtoasemalle ja sitä kautta valtakunnan verkkoon. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli noin 150–200 miljoonaa euroa.
Kaupungissa on aurinkovoimalan yhteydessä puhuttu 800–900 tuhannen euron vuosittaisista kiinteistöverotuotoista, mutta myöhemmin arviot ovat asettuneet 500–600 tuhannen euron pintaan.
Polvijärvi kertoo, että tämä johtuu siitä, että hankekehityksen alkuvaiheessa Kalantiin suunnitellun puiston alkuperäinen koko oli noin 300 hehtaaria, mutta ympäristöluparajoitteiden takia puiston kokoa pienennettiin. Joka tapauksessa puisto on satojen jalkapallokenttien kokoinen. Kalantiin tulee useampi alue, joihin aurinkopaneeleita rakennetaan ja alueiden väliin on suunniteltu suojavyöhykkeitä ja viheryhteyksiä.
Puiston rakennustyöt alkavat syksyllä ja kaupunki on jatkanut autotehtaan lähellä olevien moduulirakennusten tontin vuokra-aikaa, jotta asunnot olisi mahdollista vuokrata aurinkopuiston rakentajien käyttöön. Sitä, käytetäänkö rakentamiseen paikallista työvoimaa ja kuinka paljon, ei pörssiyhtiö Helen suoraan suostu avaamaan.
– Lähtökohtaisesti Helen suosittelee hankkeen tilaajana aurinkopuiston toimittajaa eli Ib Vogtia hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti paikallista alihankintaa eri rakennusvaiheistuksissa, Polvilampi muotoilee.
Aurinkopuiston kanssa samalle alueelle on tulossa myös sähkövarasto, jolle on haettu luvitusta, mutta kyseessä on kuitenkin täysin erillinen hanke.
– Sähkövarasto ei ole osa tätä hanketta, vaikka kyseessä on sama kehittäjä, joka toimii samalla alueella, Polvilampi korostaa.