Palautumisen onnistuminen edellyttää irrottautumista työstä ja työssä kuluneiden voimavarojen täydentämistä. Lyhyestäkin lomasta on hyötyä. Fyysinen aktiivisuus ja itseä miellyttävien asioiden tekeminen edistävät loman hyvinvointivaikutuksia. Mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irrottautuminen työstä on tarpeen.
Koska loman hyvinvointia lisäävät vaikutukset haihtuvat nopeasti, on hyvä sijoitella lomia pitkin vuotta ja huolehtia palautumisesta myös arkena.
Näin kirjoitti Työterveyslaitoksen dosentti Kirsi Ahola Lääketieteen aikakausikirja Duodecimissä jo kymmenisen vuotta sitten. Hänen tekemät havainnot pätevät kuitenkin yhä tänä päivänä.
Onnistuneeseen lomaan ei ole yhtä oikeaa ohjetta. Monet hyvinvoinnin asiantuntijat kuitenkin kannustavat vähentämään lomalla sosiaalisen median käyttöä ja olemaan ihmisten kesken aidosti läsnä. Some -päivitykset tuovat helposti myös työasiat mieleen.
Lisäksi lomaohjelmaan suositellaan virkistävää liikuntaa ja lepoa.
Loma voi tarjota myös kaivatun pysähdyksen. Voi katsella arkea, työtä ja omaa hyvinvointia kaikessa rauhassa. Onko kaikki hyvin vai huomaatko merkkejä esimerkiksi työuupumuksesta. Onko asioita, joista olisi hyvä puhua vaikka työterveyshuollon edustajan kanssa?
Emme kuitenkaan vietä lomaa vai palautuaksemme töistä. Loma antaa mahdollisuuden tehdä myös asioita, joihin arkena ei ole aikaa tai voimia. Se voi olla vaikka pitkiä, leppoisia retkiä luonnonhelmaan, hitaita aamuherätyksiä tai pitkään odotettu saunaremontti.
Toki hauskoja asioita voi tehdä myös muulloin kuin lomalla. Jos kohdistaa paljon odotuksia vain lomapäiviin, voi lomastakin tulla vain stressaava suoritus, ei nautinto.
Loma on tehnyt tehtävänsä, jos sen jälkeen tuntee olevansa virkistynyt ja on valmis palaamaan töihin.
Maija Ala-Jääski