Julkista keskustelua seuratessa saattaa huomata, että mielipiteet vievät välillä enemmän tilaa kuin itse ydinasia. Mikäpä siinä, ovathan ihmisten mielipiteet mielenkiintoinen ja merkittäväkin aihe, mutta niiden käsittely vaatii usein enemmän kuin tietyn toteamuksen pinnallista tarkastelua. Etenkin, kun kyseessä on tunteita herättävä aihe.
Erilaisia mielipiteitä saa, ja pitääkin olla, sillä muuten kahvipöytäkeskusteluista tulisi helposti liiankin yksitoikkoisia, ja puhuttavista aiheista turhan yksipuolisia. Mielipiteistä keskustellessa huomio kiinnittyy usein toteamukseen, vaikka yhtä merkittävää, ellei jopa hedelmällisempää, on pohtia mielipiteen taustaa.
Mielipiteen ei tarvitse olla järkkymätön, täysin vakavasti otettava tai ihmistä määrittävä tekijä. Usein mielipide toki muodostuu menneiden kokemusten, aatteiden, tunteiden ja tiedon varaan. Harvoin kuitenkaan myönnetään edes itselleen, miksi jostakin asiasta ollaan tiettyä mieltä, vaikka sillä on paljonkin merkitystä. Kaksi erilaista mielipidettä voi pohjautua hyvinkin samanlaiseen tietoon ja tunteeseen. Kaksi samanlaiselta näyttävää mielipidettä voi myös pohjatua tyystin erilaiseen tietoon ja tunteeseen. Siksi mutkia ei ole hyvä samantien vetää suoriksi, vaan kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään, miksi joku ajattelee tietyllä tavalla. Niin moni varmasti tekeekin, mutta joskus tunteet saattavat sokaista, ja väärinymmärryksestä tulee totuus.
Sosiaalisena olentona ihminen tuppaa muodostamaan mielipiteitä ryhmän mukaan. Ne voivat pohjautua uskonnollisiin käsityksiin, tai poliittisen leirin linjaan. Sekin on hyvä myöntää itselleen ja muillekin, eikä siinäkään ole mitään väärää. Jokainen meistä muodostaa mielipiteitä tällä tavalla, etenkin kun ajattelee, että moni yhteiskunnallinen sopimus ja sääntö perustuu jaettuihin mielipiteisiin siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Oikea ja väärä moraalisessa mielessä kun eivät ole todennettavissa olevia tieteellisiä tosiasioita, vaan tulkinnanvaraisia näkemyksiä.
Mielipiteen muuttaminen on vaikeaa, jos siitä on muodostunut identiteettikysymys. Ehkä sen puolustamiseen on käytetty niin paljon aikaa ja vaivaa, että perääntyminen tuntuu luovuttamiselta, vaikka tietäisi tai uskoisi olevansa väärässä. Jokainen lienee siihen ansaan joskus ajautunut. Muuttunut mielipide kertoo kuitenkin enemmän siitä, että ihminen on kasvanut, kokenut uusia asioita ja kykenevä heijastamaan ajatusmaailmaansa saamaansa uutta tietoa. Mielipidettä ei tietenkään tarvitse tai tule muuttaa vain sen muuttamisen vuoksi, mutta säännöllinen kyseenalaistaminen on paikallaan. Silloin ei yhtä helposti jumiudu samaan ajatusmaailmaan, vaikka mieltään ei muuttaisikaan.
On runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka yleinen mielipide voi muuttua äkillisesti, ja se on usein ollut nimenomaan vahvuus. Esimerkiksi Nato-jäsenyyden kannatus nousi vuonna 2022 parin kuukauden aikana huomattavan paljon, uuden tiedon ja maailmantilanteen valossa. Kyky reagoida muutoksiin nopeasti on välttämättömyys kansallisen turvallisuuden takaamiseksi, ja esimerkiksi yritysmaailmassa menestymiseksi. Hyödyllistä se voi olla myös yksilötasolla.
Patrick Paldanius
Kirjoittaja on toimittaja, joka suhtautuu mielipiteisiin mielenkiinnolla.