Suomalainen musiikkikoulutus on maailman parasta, koska se vaalii musiikillista moninaisuutta ja se tarjoaa yksilöllisiä oppimispolkuja elämän eri vaiheissa. Jokainen ihminen on omalla tavallaan musikaalinen ja mikä tärkeintä, jokainen voi oppia musiikkia. Uusi tangokuningas kertoi kuluvalla viikolla, että kun aloitti laulamisen 15-vuotiaana, ei sävelkulut olleet nuottikuvan mukaisia. Sinnikkyydellä, periksiantamattomuudella ja pitkäjänteisellä työllä saavutetaan huimia päämääriä. Tärkeintähän ei ole lopputulos vaan matka, joka tehdään.
Suomalainen musiikkikoulutus on pitkään ollut kansainvälisesti arvostettu menestystarina. Kuitenkin viime vuosikymmeninä yhteiskunta- ja koulutuspoliittiset rakennemuutokset erilaisine säästövelvoitteineen ovat haastaneet myös musiikkialan koulutusta. Tälläkin hetkellä olemme jälleen uusien säästövelvoitteiden edessä ja luovuutta tarvitaan, jotta voimme taata laaja-alaista ja monipuolista musiikkikasvatusta.
Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan, mitä mahtaa sisältyä oikeistohallituksemme kirjaukseen taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Tämän uudistustyön tavoitteena tulisi hallituksemme mukaan olla saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden.
Vuosien 2019-2020 aikana toteutettiin laajana verkostoyhteistyönä Musiikkikoulutuksen visio 2030. Siihen osallistuivat kaikki maamme musiikin koulutusasteet ja kentän toimijat. Minulla oli suuri ilo ja mahdollisuus olla osa tätä prosessia osallistuen selvitystyöhön, jonka pohjalta visio koottiin.
Musiikkikoulutuksen visio jakaantuu kolmeen pääteemaan ja 25 toimenpide-ehdotukseen, joiden kautta tavoitellaan yhteistä näkemystä koulutuksen kehittämistarpeista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Tarkemmin tähän laajaan selvitystyöhön ja kirjauksiin pääsee tutustumaan osoitteessa musiikkikoulutuksenvisio.fi.
Musiikkikoulutus Suomessa turvaa yhtä lailla elinikäisen harrastamisen kuin mahdollisuuden kasvaa huippuammattilaiseksi. Vakka-Suomesta on ponnistanut monia niin ammattilaisia kuin harrastajiakin. Ja uskokaa vain, molemmat ovat yhtä arvokkaita. Ammattilaisuutta en pidä musiikkikoulutuksen ykkösprioriteettina, vaan mieluummin painotan musiikin elinikäistä harrastamisesta jokaisen omat lähtökohdat ja tavoitteet huomioon ottaen.
Musiikkikoulutuksen hyvinvointivaikutusten mittava arvo on laajasti tunnustettu ja koulutuksen toteutumista tuetaan tarkoituksenmukaisilla resursseilla. Vakka-Suomen musiikkiopiston tulot koostuvat siten, että valtiolta tulee vuosittain opetustuntikohtaista valtionosuutta noin 60%, osakaskunnat rahoittavat 30% ja lukukausimaksu tuovat noin 10%. Olemme viime vuosien aikana tehneet oikeita asioita, kun valtionosuutemme on kasvanut useampana vuonna peräkkäin.
Olemme kiitollisia valtiolle ja kaikille osakaskunnillemme, että näin mittavalla verovarojen ohjauksella saadaan laadukasta ja korkeatasoista musiikkikasvatusta toteutettua Vakka-Suomessa.
Huolimatta talouden harmaista pilvistä, haluamme katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti. Olemme Vakka-Suomessa ainoa taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan antava oppilaitos. Olemme laaja-alainen musiikin oppimisen keskus ja haluamme olla vahvasti läsnä jokaisen vakkasuomalaisen arjessa. Opetuksen lisäksi tuotamme vuosittain huikean määrän erilaisia musiikkitilaisuuksia, kuten esimerkiksi konsertteja, joihin on vapaa pääsy.
Tulevaisuudenkestävä musiikinopetus on moninaista, saavutettavaa ja turvallista. Haluamme osalta panostaa näihin teemoihin, koska tiedämme, että musiikkikoulutus kehittää elämäntaitoja ja edistää hyvinvointia. Musiikkikoulutus on merkityksellinen ja erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa.
Jussi Kauranen
Vakka-Suomen musiikkiopiston rehtori